Näin talvisaikaan koetellaan ihmisemon ja kissan kärsivällisyyttä, kun ulkona on lunta, pakkasta ja hyinen tuuli. Täytyy siis kehittää jotain kissalle sopivaa aktiviteettia sisätiloihin. Vaativa tuijotus ja kitinä kertovat kisumisun turhautumisesta. Siispä kissa hetkeksi toiseen huoneeseen suljetun oven taakse, raksupurkki kouraan ja aivonystyrät toimimaan. Piilopaikkojen pitää olla hankalia, sellaisia, että kissa joutuu availemaan ovia, ryömimään, nousemaan ylös, siirtämään pieniä tavaroita, penkomaan jne. Sen hajuaisti on loistava ja raksujen löytäminen hankalimmistakaan piiloista ei tuota ongelmia. Ihmisemon mielikuvitus vaan ei oikein jaksa keksiä aina uusia piiloja, kun kissa muistaa edelliskerran piilopaikat. Välillä mietin, että kuunteleeko kissa oven takana missä kuljen ja minne piilotan raksut, kun se niin helposti osaa suunnistaa oikeisiin paikkoihin.
