Istahda hetkeksi penkille

  

Mainiota puutarhablogia pitävä Navettapiika heitti minulle haasteen, jossa saan esitellä teille kolme blogia, joita seuraan. Valitsin sellaiset blogit, jotka ovat uusia tuttavuuksia minulle, eli olen niitä vasta vähän aikaa seurannut. Jospa näistä edes joku olisi myös sinulle uusi blogi, johon voisit käydä tutustumassa.

Tällaiset blogit valitsin esiteltäviksi ja samalla haastan heidät jatkamaan kolmen blogin haastetta eteenpäin:

1. Kuvastimessa

Kiireetön luonnossa liikkuminen, luontoelämysten kokeminen ja luontokuvaaminen on omassa elämässäni tärkeää tai oikeastaan voimaannuttavaa ja samaa hengenheimolaisuutta koen tässä blogissa olevan. Tämän blogin kuvia ja tarinoita seuratessa tuntuu kuin olisi itse ollut mukana retkellä.

 

2. Rosanpunaista kultaa

Tässä blogissa kiehtoi myös luonnonläheisyys ja ajankohtaiset, melkeinpä arkipäiväiset havainnot luonnosta. Aina ei tarvitse niin sanotusti lähteä merta edemmäksi kalaan päästäkseen luontoelämysten äärelle.

 3. A Whisper from the Almond Valley

Koska olen kaunosielu ja tykkään itsekkin asetelmista, kukkasista ja lempeistä ajatuksista, ihastuin tähän kauniin herkkään blogiin heti. Espanja tuo mukavan mausteen tämän blogin tunnelmaan ja kuviin.

Mukavaa syysviikon jatkoa!

Kotona

Syksyä on kiva tuoda hiukan sisällekkin.

Olohuoneen nykyisen lampun suhteen voin vaan todeta, että vanhassa vara parempi. Edellinen, Ikean lamppu, nimittäin murtui kannastaan, joten toin mökin vintiltä löytyneen vanhan lampun kotiin. Tein vaan uuden päällysteen lakanakankaasta. Vanhan lampun päällysteestä irroitin tuon pitsin. Lamppu lienee 70-luvulta.

Illalla katselin kuuta ikkunasta. Aika hieno lamppu tuokin. Niin ja vanha sekin sekä hyvin kestävä.

Neulamäellä

 

Kun eilen oli lämmin ja poutainen sää, käytiin kävelyllä Neulamäen luonnonsuojelualueella.

Paljon en ehtinyt kuvia napsia, kun lenkkikaveri ei malttanut odotella, että pysähtelen yhtenään. En koskaan muista, että kaverin kanssa luontoretket ovat kuntoliikuntaa eikä elämysmatkailua :)

Männyn rungolla tapasimme pohjantikan, joka ei ollut ollenkaan arka tyyppi.

Pohjantikalla on kolme varvasta, kun muilla tikoilla on neljä.

Keltaisesta päälaesta voi päätellä, että kyseessä on koiras.

Pohjantikalla on hienot maisemat katsella.

Ruskavärejä edessä ja takana.

Pilvet olivat dramaattiset, mutta vettä ei satanut.

Pohjolan tunnelmaa.

Jossain oli jo kunnon väri-ilotulitustakin. 

Kiva kävelylenkki, vaikka penikkavaivaiset sääreni eivät kiipeämisestä kauheasti tykänneetkään. Pohjantikan tapaaminen oli kiva yllätys ja reissun kohokohta.

Ruskaretkellä lähiluonnossa

Olin jo riittävän kauan (puoli päivää) makoillut sohvalla, ahminut karkkeja ja potenut kipeää selkää lääkehuuruissa, kun päätin, että luontokokemuksilla ja liikunnalla on tervehdyttävä ja ainakin virkistävä vaikutus. Niinpä hyppäsin Helkaman satulaan ja lähdin kamerareppu selässä ajelemaan päämäärättömästi, kuitenkin mielessä mennä jonnekkin metsään. Metsän löysin, ainakin sievän koivikon. Löysin myös lammen, polun ja pitkospuut. Ohitin savuntuoksuisen nuotiopaikan ja vastustin houkutusta kiivetä vuorelle ja poiketa sivupoluille. Retken lopuksi selkäkin tuntui paremmalta, ei ainakaan yhtään huonommalta. Ehkä palaan pian eväiden kanssa katsomaan maisemia kukkulan laelta.  

Niityn kaunottaret

 

 

  

Hyvää viikonloppua!

Tapasin yhden tyypin

Niityllä heinänkorren päässä.

Kuvailin eräänä aurinkoisena aamuna niityllä heinän kukintoa, kun yht'äkkiä rupesin katsomaan ottamaani kuvaa tarkemmin. Piti oikein suurentaa näytön kuvaa kamerassa, kun niin pienestä tyypistä oli kyse. Oli siellä heinän päässä muutaman millin mittainen otus. Hiukan oli sitten hetken päästä ongelmia sen kuvaamisessa, kun heinänkorsikin huojui pienessä tuulenvireessä.

Jäähyväiset

 Vielä yksi lilja ehti avata kukkansa.

 Täytyy tunnustaa, että hiukan avitin viimeisiä terälehtiä aukeamaan :)

 Näissä on kiharaiset reunat.

 Tämä väriminttu on syksyisen sävyinen, tykkään.

Viimeiset ranskantulikukat ja virginiantädykkeet jäävät vielä kukkimaan. Hopeasyysvuokkojen kukintaa en nyt ehtinyt nähdä. Nuppuja niissä on runsaasti.

 

Meidän osalta mökkeilyt ovat tältä syksyltä ohi. Matka on niin pitkä, että kissaa ei viitsi kiusata  muutaman päivän reissun automatkoilla.

Helminukkajäkkärät kokoan kimpuiksi seinälle kuivumaan.

Painan mökin oven haikeana kiinni ja jään odottamaan kevättä.