maanantai 28. huhtikuuta 2014

Hyvää vappua

Matka jatkuu... Sen kummempia selityksiä näille kuville ei ole. Koska palailen maisemiin ties milloinka, niin toivottelen jo kaikille oikein kivaa vappua!

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Keväthuumaa

Kevät on nyt kauneimmillaan. Tänään ainakin oli  mitä hienoin kevätpäivä. Lämpöä, aurinkoa, vehreyttä ja monenmoista kurnutusta ja lirkutusta kuului kaikkialta. Onneksi tuli lähdettyä Vantaa-joen parhaimpaan paikkaan eli Ruutinkoskelle. Mielestäni siellä luonto on mukavan vaihtelevaa ja kosken kuohu rauhallisen voimallista.



















Alueella on myös pieni kosteikkoalue, josta löytyy lintuihmisille bongattavaa. Lähellä oleva sammkkolampi oli myös täynnä toimintaa, ainakin voimallisesta kurnutuksesta päätellen. Ruutinkosken alue on luonnonsuojelualuetta, joten siellä on parempi liikkua poluilla ja  rakennettuja reittejä pitkin.




















Tuomessa on jo pienet kukkanuput.
























Sammakkolammen lähellä oli ihastuttava kukkaispolku. Olin aivan haltioissani kiurunkannusten, käenrieskojen, valkovuokkojen, keltavuokkojen ja mukulaleinikkien loistosta. Tämä paikka on ihanan voimauttava, oikea paratiisi.








Huomenna lisää retkikuvia...
Mukavaa alkavaa viikkoa.

lauantai 26. huhtikuuta 2014

Takapihalla tapahtuu

Nurmikko on alkanut kasvaa ja vihertää. Hrr.. rakastan nurmikon tuoksua ja siinä piehtaroimista. Hiukan myös kuopsutin ja nyhdin maata hampailla. Ihmisemo ihmetteli touhujani ja hyrinääni, mutta eihän se huomaa, että tuoksuu keväältä!
 Ihanaa!
Ihmisemo oli kantanut kuulemma käsivarret vääränä näitä ostoksia taimimyymälästä bussipysäkille ja kotiin. Se tykkää käydä naapurikunnan puolella ostamassa kotimaisia taimia, kun ne kuulemma ovat varmempia pärjäämään meidän oloissa kuin ulkomailla kasvaneet ja se haluaa myös kannattaa kotimaisia yrittäjiä.























Minä menin tietysti heti penkomaan ostoksia. Ostoskassit kun rapisevat kivasti ja taimikassit myös tuoksuvat kiehtovilta.
Kasseissa oli kuulemma töyhtöangervoa, nepalinhanhikkia, patjarikkoa, kaukasianpitkäpalkoa, tarhapäivänlijaa, särkynyttä sydäntä, punakärsämöä ja kiinanpionia.
Kiinanpioni oli minusta erityisen kiehtovan tuoksuinen. Ihmisemo oli kuulemma napannut sen viimehetkellä ostoskoriinsa.
 Kiinanpionia pitää vähän puskea.
 ...ja tätä kassia myös.

Ostokset on todettu hyvin onnistuneiksi.
Sitten järsin vähän perennojen kuivia tappeja kukkapenkistä. Ihmisemo ei ymmärrä tätä touhua.
Näitä krookuksiakin yritin maistella, kun ihmisemo meni piipahtamaan sisälle. Se huomasi kuitenkin aikeeni ja huuteli yläkerran parvekkeelta ettei näitä saa maistella. Kätisin hiukan vastalauseita, mutta tottelin kiltisti, niinkuin aina, kun kielletään. Ihmisemo pyysi huomauttamaan, että kuvan oikeassa reunassa oleva jonkin sortin puutarhakrookus alkaa kohta kukkimaan.

Minun pitää kuulemma esitellä näitä parvekelaatikossa olevia kukkia, vaikka minulla ei ole niistä mitään käsitystä, kun roikkuvat ylhäällä aidassa, jonne en yllä ollenkaan.

keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Puutarhassa ja metsässä

Sokerina pohjalla mökkikuvista jäljellä kukkakuvat. Tiedän, että nämä ovat monen suosikkeja :)
Puutarhassa ovat melkeinpä parhaiten menestyneet istuttamistani pikkusipuleista nämä  posliinihyasintit. Ja ovathan ne kauniita...






















Valkovuokkoja oli kukassa vain muutama. Täällä kotona niitä näyttää jo olevan metsät pullollaan.






















Tämä kaunokainen ei ole valkovuokko, vaan valkoinen sinivuokko! Kävin pääsiäisen aikaan joka päivä sinivuokkometsässä ihailemassa näiden kauneutta. Ovat ne uskomattoman upeita.


























Valkoinen sinivuokko tietysti kuvattuna edestä ja takaa...
Tavallinen sinivuokkokin on kaunis.