Kaunis syyssunnuntai

Tänään illansuussa paistoi aurinko. Tein pitkän pyörälenkin vanhoissa tutuissa maisemissa Haltialassa.

Tervetuloa mukaan uudet lukijat!

Lepää

 Tule,

lepää,

anna tunteillesi vapaata

Bo Carpelan

Syksyn satoa 2.

Näin kaupassa kämmekkäät ja ajattelin, että nuo voisivat olla näppärät, kun pomppii kameran kanssa syksy- ja talviaikaan ulkona kuvaamassa.

En tietysti halunnut ostaa kaupasta valmiita, vaan tehdä mieleiseni itse. Hiukan pidempi kämmenosa olisi voinut olla, mutta ensimmäisiksi tekeleiksi olen noihin kuitenkin ihan tyytyväinen.

Kuvausassistentti oli sitä mieltä, että haluaa tulla myös kuvattavaksi ja ihan omilla kasvoilla näkyviin, mitä turhia piilotella.

Ja lopuksi pieni pusu ihmisemon pikkusormeen.

Yhden taulun tekaisin viikolla. Saniaisen lehdykät ovat hopeamaalilla maalatut, hämärä päivä vähän hankaloittaa kuvausta ja vääristää sävyjä.

Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille.

Syksyn satoa

Olen taas hämmästellyt miten syksy onkaan värikästä aikaa. Maahan pudonneet ja oksissa keikkuvat lehdet ovat kuin kukkia, joita tekisi mieli poimia maljakkoon.

Löysin purosta sopivan kiven johon kokeilin täältä löytämääni ideaa, jossa on upeasti käytetty harmaata kivilohkaretta valokuvakehyksenä.

Kirppiksellä ihastuin (venäläiseen?) nukkeen, jonka hinta oli vain 1,5 euroa. Kesällä mökillä leikkaamani syreeninoksat ovat  päätyneet kransseiksi. Toiset suihkutin vaaleanpunaisiksi ja toiset valkoisiksi. Valkoiset kranssit odottelevat vielä talvikoristeita.

Pilvien takana

...paistaa aina aurinko.

Valoa kohti

Valoa kohti on mustavalkomaanantai-haasteen tämänviikkoinen aihe. En ole ennen osallistunut tähän haasteeseen, jossa otetaan mustavalkoisia kuvia, mutta innostuin, kun olen joissain blogeissa nähnyt, että tällainenkin kuvahaaste on menossa. Muistan filmikamera-ajan, jolloin otin paljonkin mustavalkokuvia. Mustavalkoisissa kuvissa on jokin oma viehätyksensä. Näitä kuvia täytyy alkaa ottamaan enemmänkin.

Pilvisen päivän kauneutta

Pilvipoutaisena päivänä on paras kuvaussää. Niin on ainakin valokuvauksesta paljon ymmärtävä veljeni joskus sanonut. Ainakaan silloin ei ole varjoisia, jyrkän mustia kohtia, vaan valo on tasapuolista kaikkialla. Kyllä pilvisenä päivänäkin voi löytyä kirkkaita ja tavallaan valoisia kuvauskohteita, kuten ylimmissä kuvissa on. Alemmat kuvat ovat taas rakastamani lätäkkömaailman vedenalaisista kasveista otettuja.

Harmaat syyspäivät

Kovin on sateinen ja harmaa syksy. Viikonloppuna oli sentään yksi päivä jolloin ei satanut. Paljon en malttanut mökillä kameraan tarttua, kun piti saada maahan uudet pikkusipulit, perennat ja muutama viinimarjapensas. Toivon aurinkoisia syyspäiviä, ehkäpä niitä vielä tulee.

Piipahdus

Rentoa ja mukavaa viikonloppua kaikille. Palailen tänne takaisin ensi viikon puolella. Tervetuloa myös  mukaan joukkoon uudet lukijat.

Syystuulia

Eilen oli hurja tuuli, tänään näyttää tyynemmältä.

Kaunis laulu, sopii tähän hetkeen:
Feist, Caught a Long Wind

Parit

Makro Tex- haasteeseen

Makro Tex-haasteen tämän viikon aihe on PARI. 

Ajattelin ensin etten löydä mieleistä kuvauskohdetta aiheeseen. Eilen olin kuvannut ruskan sävyissä hehkuvia syyslehtiä ja kotona kuvia katsellessa huomasin, että yhdessä makrokuvassahan on lehtipari. Siitä löytyikin kuva haasteeseen.

Myös haasteen Teemaekstrassa on sama aihe.

Eilen olin ottanut myös tällaisen kuvan, joten tämäkin haastekuva löytyi ikäänkuin 'vahingossa'.

Näistä vaahteranlehdistä ei taida pareja löytyä. Harmaa asfaltti ja värikkäät lehdet kuitenkin muodostavat parin, kylläkin vähän vastakohtaisen parin. Asfalttipinta on muuttumaton, paikallaan pysyvä  ja lehdet taas  kukoistavat hetken, lentävät tuulessa  paikkaa vaihtaen.  Eilisistä kuvista löytyi tämäkin otos.

Kätköilemässä

Pitkästä aikaa lähdin tänään geokätköilemään. Ensimmäisessä kätköpaikassa tapasin leppäkertun. Sillä ei ollut kiire minnekkään.

 Hän asuu tällaisessa heinikossa.

 Toinen kätkö sijaitsi mäen päällä.

 Näkymä laakson toiselta puolelta kätkövuorelle.

 Matkan varrella oli järkälemäisiä kiviä.

 Ja rapistuneita rakennuksia.

 Tästä ostin 50 sentillä pussin omenoita. Rahan laitoin pannuun.

Tässä yksi hienosti rakennetuista kätköistä.

Retki oli virkistävä ja leppoisa. Sääkin oli aivan ihana. Sitäpaitsi löysin kaikki etsimääni kolme geokätköä, mikä ei ole aina itsestäänselvyys :)