sunnuntai 31. elokuuta 2014

Syksy saapuu







Kuvissa eilisen tunnelmia mökkipihalta ja lähimetsästä. 

Koivuista on rapissut maahan paljon ruskettuneita lehtiä. Kotona näin kaakattavan hanhilauman taivaalla. Nyt paistaa aurinko, joten häippäsen tästä pihalle. Mukavaa syksyistä sunnuntaipäivää kaikille.

torstai 21. elokuuta 2014

Onnea

Kisumisulla vaihteli metsästysonni hiirien ja myyrien suhteen kesällä suuresti. Päästäisiä tuli saaliiksi ihan riesaksi saakka. Suurin onni taisi kuitenkin olla vapaus, luonnon rauha ja kirmailu mökkipihalla nakuna (ilman valjaita).
Kotona kaupungissa elämä on paljon rajoittuneempaa, stressaavampaa ja meluisampaa, niin kissan kuin ihmisemonkin  mielestä. Parveke-elämä ei ole yhtä antoisaa kuin elämä maalla.






















Virkistystä ja virikettä siis tarvitaan. Tällä kertaa sellaista tuli postista. Me voitettiin kisumisun kanssa kimpassa Mustankissan tytär-blogin arvonnassa kissamainen palkinto.
Monenmoista nuuskittavaa ja maisteltavaa rapisevasta pussista löytyikin. Kiitos kivasta ylläristä :)

Seittejä



keskiviikko 20. elokuuta 2014

Terälehtiä ja pisaroita

























Laskostettuja terälehtiä
kohmeisia nuppuja
kerättyjä pisaroita
-kukkatarhan elokuu.

tiistai 19. elokuuta 2014

Hyvästit kesälle

 
 
Koska syyssateet ovat saapuneet ja sen mukana syyskiireet, luulenpa, että tämä loistokultasiipiuros on viimeinen kuvaamani perhonen tältä kesältä. Niin kauniisti se poseerasi viikonloppuna pietaryrttien kukinnoilla, että tuli aivan haikea olo ja ikävä mennyttä kesää. Koska pihassa ja niityllä näkyi näistä perhosista nyt sekä uroksia että naaraita, on toivoa, että kun kesä taas saapuu, pieniä lepattelijoita riittää.

maanantai 18. elokuuta 2014

Elokuu puutarhassa














































Tuoksumiekkalilja ´Murielae´ on ihastuttanut kauan kotona ruukkuistutuksessa. Koko takapiha tuoksuu ihanalle, kun nämä kukkivat.
Loppukesälla kukkivien liljojen kukintojen avautumisen seuraamisessa on jotain samaa viehätystä kuin keväällä tulppaanin kukinnan alkamisessa. Tätä oriental-liljaa en ole onnistunut koskaan näkemään täysin avautuneena, kun sen kukinta on alkanut aina liian myöhään syksyllä. Nytkin sain kuvan osittain avautuneesta kukasta juuri ennen mökiltä pois lähtöä. Taitaa täyden kukan näkeminen jäädä väliin tänäkin vuonna.
Keväällä kylvetyt kosmoskukatkin ovat myöhäisiä kukkijoita. Kovasti ne ovat kasvattaneet rehevää vartta ja haaroja, mutta kukkanuppuja ei ole kuin kaksi, yli kymmenessä taimessa. Mitenhän aikaisin näiden esikasvatus pitäisi aloittaa, että ehtivät kukkia kunnolla ennen pakkasia.
 
Punatähkän pitäisi olla hyvä perhoskasvi, mutta meillä eivät perhoset piittaa näistä ollenkaan. 
 
Yrtti-iisoa en lakkaa varmaan koskaan kehumasta. Se on niin mainio loppukesän koristekasvi. Yrttinä en ole osannut tätä käyttää, hyviä vinkkejä otetaan vastaan. Näitä meinaan laittaa joskus ruukkuistutukseen kanervien kanssa. 
 
Lyhtykoiso on siitä hassu kasvi, että se on kauneimmillaan kukinnan jälkeen. Tosin ei sen kukkakaan hassumman näköinen ole, varsinkaan näin läheltä katsottuna.
























Suopayrtin tuoksusta tulee mieleen lapsuus. Tätä kasvoi kotipihalla laakean kiven juurella.























Tarhapäivänlilja 'Gentle shepherd' yllätti kukinnallaan. En muistanut yhtään, että olin keväällä istuttanut tämän kukkapenkkiin. Tällaisista ylläreistä pidän :)
Ukonhattu on kasvi, josta en ole ihmeemmin piitannut koskaan. En tiedä johtuuko välinpitämättömyyteni siitä, että kasvia saa joka kesä ruiskuttaa mäntysuopaliuoksella, kun kirvat aina valtaavat sen.
Ukonhatun kukka on kuitenkin oikeastaan aika hieno, kun sitä katsoo tarkemmin auringon valoa vasten. Ehkä tykkään tästä kasvista jatkossa enemmän.
Lopuksi yksi omasta puutarhasta bongattu kukkatukivinkki. Pitkät kasvit, kuten harmaamalvikki, kaatuvat ja repsottavat maata vasten sateen jälkeen. Narulla keppiin tukeminen tai muiden tukien käyttö ei useinkaan näytä hyvältä, kun kasvit ovat silloin luonnottomasti sumpussa. Olen huomannut, että paras tuki pitkille kasveille ovat hiukan lyhyemmät, tanakat kasvit. Harmaamalvikkikin pysyy hyvin pystyssä esim.syysleimujen keskellä.

lauantai 16. elokuuta 2014

Elokuun kultaista hohdetta























Loistokultasiipinaaras asustelee syyskaunosilmäryppäässä. Aikaisemmin elokuussa samassa paikassa eleli koiras. En tiedä ovatko niiden tiet kohdanneet missään vaiheessa.

sunnuntai 10. elokuuta 2014

Vanhoja neuleohjeita

 Käsityölehti vuodelta 1958






















Löysin aikaisemmin kesällä lapsuudenkodin vintiltä vanhan Tammen käsityöjulkaisun. Siinä on paljon neulonta- ja virkkausohjeita koko perheen asusteisiin. Muoti on hieman muuttunut niiltä ajoilta, sillä vihkosessa oli monia hilkan ohjeita, eikä vain lasten hilkan vaan myös naisten. Nykyisin ei tullaisia päähineitä näe katukuvassa tai kaupoissa.
Vihkosessa on myös paljon käyttökelpoisia ohjeita. Neulotut polvisukathan taitavat olla nyt muotia, samoin kirjoneulelapasten ohjeita ei mielestäni ole koskaan liikaa. Myös kuvan virkatut kotikengät vaikuttavat kivoita.
Olen etsinyt netistä neulottujen ja virkattujen sormikkiden ohjetta. Kaupan käsineet kun hajoavat muutaman käyttökerran jälkeen. Kirjasesta löytyikin useita ohjeita, joita voisi kokeilla.
Ostin keväällä kirpputorilta teollisesti valmistetun (Made in China) puuvillaisen hanskaparin, kun ihastuin niiden pitsiseen ulkonäköön. Yllättäen kirjasesta löytyi lähes identtisten sormikkaiden ohje!
Vaikka vielä ei käpäliä palele, on hyvä alkaa jo valmistautua  talvea varten. Kisumisu ainakin tykkää, kun ihmisemo kaivaa kaapista lankakerälaatikot ja alkaa myllätä lankavarastoja.