Aurinkoista viikonlopun jatkoa.
lauantai 30. marraskuuta 2013
Yhtä auringonpaistetta
Aurinkoista viikonlopun jatkoa.
perjantai 29. marraskuuta 2013
Kodin somistusta
Tarkkaan valittu risu talvipuuna olohuoneen sivupöydällä. Tykkään sellaisista "joulukoristeista", joita voi pitää koko talven. Eli mahdollisimman vähän punaista. Tuollainen risupuu voisi sopia joulupuuksi sellaiseen kotiin, jossa ollaan allergisia joulukuuselle, mutta halutaan laittaa joulukoristeita esille. Täytyykin muistaa ehdottaa ideaa äidille...
Tämän Peppi Pitkäkoipi on tekeleenä harjoituskappale. Nukelle tuli oikeasti vähän liian pitkät sääret, mitä ei kuvakulman vuoksi tässä huomaa.Olen vähän kateellinen kissan taidoille onnistua aina kuvissa. Niin tyyni, rauhallinen, rento ilme, ilman tekopirteää hymyä :)
Mukavaa marraskuun viimeistä viikonloppua.
torstai 28. marraskuuta 2013
Kynttilän valun opettelua
Muistan lapsena, kun tehtiin äidin kanssa kynttilänjämistä uusia kynttilöitä. Silloin taidettiin tehdä vain pitkiä kruunukynttilöitä kastamalla. Nyt tarvitsin lähinnä lyhtykynttilöitä, joten halusin kokeilla kynttilän valamista muottiin.
Netissä on paljon hyviä ohjeita, joten en kerro sen tarkemmin työvaiheista. Jotain kuitenkin opin kantapään kautta, joten muutamia kokemuksesta opittuja vinkkejä voin tässä antaa.
Muotteja tai astioita minulla ei ollut paljon, mutta olin ottanut talteen vessapaperin hylsyjä, koska ne olivat sopivan kokoisia lyhtykynttilöihin. Liimasin sydänlangat kuumaliimalla pohjapahville. Vessapaperihylsyt liimasin erikeepperillä kiinni alustaan ettei steariini pääse valumaan pohjaraoista pihalle. Aika työlästä oli tuo hylsyjen esivalmistelu ja se kannattaakin tehdä edellisenä päivänä, että liima ehtii kuivua kunnolla.
Vanhoja lyhtykynttilöiden astioita oli muutama tallella. Näihin ja muutamaan lasiastiaan kiinnitin sydänlangan tiputtamalla kuumaliimatipan pohjalle. Tikulla painelin langan tiukemmin kiinni pohjaan.
Oli tuo vähän sottaista touhua. Ainakin ensikertalaiselle tuli sellaisia mokia, että en voinut välttyä steariinitipoista lattialla ja liedellä. Lisäksi aikaa meni aivan valtavan paljon, mutta senverran kivaa tuo touhu oli, että aion pyytää sukulaisia säästämään kynttilänjämiä minulle jatkossa. Nuo lyhtykynttilöiden muoviastiat osoittautuivat niin käteviksi, että niitä kannattaa säästää, varsinkin jos haluaa tehdä kynttilöitä ulkolyhtyyn.
Netissä on paljon hyviä ohjeita, joten en kerro sen tarkemmin työvaiheista. Jotain kuitenkin opin kantapään kautta, joten muutamia kokemuksesta opittuja vinkkejä voin tässä antaa.
Muotteja tai astioita minulla ei ollut paljon, mutta olin ottanut talteen vessapaperin hylsyjä, koska ne olivat sopivan kokoisia lyhtykynttilöihin. Liimasin sydänlangat kuumaliimalla pohjapahville. Vessapaperihylsyt liimasin erikeepperillä kiinni alustaan ettei steariini pääse valumaan pohjaraoista pihalle. Aika työlästä oli tuo hylsyjen esivalmistelu ja se kannattaakin tehdä edellisenä päivänä, että liima ehtii kuivua kunnolla.
Vanhoja lyhtykynttilöiden astioita oli muutama tallella. Näihin ja muutamaan lasiastiaan kiinnitin sydänlangan tiputtamalla kuumaliimatipan pohjalle. Tikulla painelin langan tiukemmin kiinni pohjaan.
Oli tuo vähän sottaista touhua. Ainakin ensikertalaiselle tuli sellaisia mokia, että en voinut välttyä steariinitipoista lattialla ja liedellä. Lisäksi aikaa meni aivan valtavan paljon, mutta senverran kivaa tuo touhu oli, että aion pyytää sukulaisia säästämään kynttilänjämiä minulle jatkossa. Nuo lyhtykynttilöiden muoviastiat osoittautuivat niin käteviksi, että niitä kannattaa säästää, varsinkin jos haluaa tehdä kynttilöitä ulkolyhtyyn.
sunnuntai 24. marraskuuta 2013
lauantai 23. marraskuuta 2013
Marrasmaata
keskiviikko 20. marraskuuta 2013
tiistai 19. marraskuuta 2013
maanantai 18. marraskuuta 2013
Uutta vanhaa
Talvikausi on siitä mukavaa aikaa, että malttaa tehdä käsitöitä ym. sisähommia, kun puutarhassa ja ulkona ei tule oltua niin paljon. Toin mökiltä vanhan kulahtaneen jakkaran, joka kaipasi uutta pintaa. Kangaspäällys oli aika likainen ja puupinta pahasti lohkeillut. Halusin jättää jakkaran lohkeumat ja kolot näkyviin, joten pistin alle nurkkakohtiin hiukan lisää mustaa maalia ennen valkoista pintaa. Lopuksi vielä hioin nurkkia, että musta maali näkyisi alta.
Kun jakkaran pinta oli lopuksi kuin puhdas taulu, en voinut vastustaa houkutusta laittaa siihen vielä jonkin kuvan. Pihlajaperhosesta piirtämäni kuvan tulosteen siirsin Art medium-liimalakalla jakkaraan.
Marketin alepöydästä tarttui mukaan huonekoiso, joka oli tarkoitus viedä appiukolle isänpäivänä. Hajamielisenä kuitenkin unohdin juhlapäivänä kukkapaketin kotiin ovenpieleen, joten yritän nyt pitää tätä hauskannäköistä kasvia itse hengissä. Koisokasvit ovat hyvin myrkyllisiä, joten on parempi säilyttää se kissan ulottumattomissa. Läheisellä kirppiksellä oli alepäivät. Löysin muutaman kirjan lähes ilmaiseksi. Kuvan kirjassa (Kukkien kieli, antologia, runoja ja proosaa) on aivan ihastuttavia taidekuvia ja runoja kasveista, eikä kirja maksanut kuin 75 senttiä. Olen ostanut kirppiksiltä usein kirja-aarteita, varsinkin puutarhakirjoja. Suurin löytöni taitaa olla "Tammen suuri puutarhakirja"-sarja 4 eurolla. Tuon sarjan "perennat"-osiota raahaan kodin ja mökin väliä kaiken kesää.
Tunnisteet:
Askartelut,
Kirjat,
Käsityöt,
Maljakoissa ja ruukuissa,
Tavarat
sunnuntai 17. marraskuuta 2013
Marraskuun ruskeaa
Tänään tuulee niin hurjasti ettei ulos parane mennä, kun puita voi kaatua niskaan. Eilen iltapaivällä oli tyyntä, joten katsellaan nyt silloin otettuja kuvia.
...Ja tervetuloa mukaan uudet lukijat!
lauantai 16. marraskuuta 2013
Mikä ihana päivä
Auringonpaiste on tänään tuonut ihanaa lohtua marraskuun synkkyyteen. Kylläpä piristi tuo valo ja lämpö!
Me käytiin kisumisun kanssa taas naapurissa ison firman pitkällä muurilla kävelyllä. Tuo on luvaton paikka, mutta me käydään aina vain iltaisin tai viikonloppuisin ettei vaan kukaan huomaisi :) Eivät vartijat ole ainakaan vielä tulleet häätämään meitä pois. Eihän yksikään kissa voi vastustaa sadan metrin muurikävelyä välihyppyineen, eihän?
Me käytiin kisumisun kanssa taas naapurissa ison firman pitkällä muurilla kävelyllä. Tuo on luvaton paikka, mutta me käydään aina vain iltaisin tai viikonloppuisin ettei vaan kukaan huomaisi :) Eivät vartijat ole ainakaan vielä tulleet häätämään meitä pois. Eihän yksikään kissa voi vastustaa sadan metrin muurikävelyä välihyppyineen, eihän?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)