Kaupungin pellolta

Pääkaupunkiseudulla on maisemapeltoja, joihin on kylvetty kukkia ja hernettä paikkakuntalaisille ilmaiseksi poimittavaksi.

Auringonkukkapelto ei vielä ollut loistossaan, mutta tältä toiselta pellolta löytyi paljon kaunista katseltavaa.

Hernepellollakin kävin, mutta se oli jo koluttu aivan tyhjäksi. Onneksi näitä kukkia oli vielä paljon jäljellä ettei tullut hukkareissu.

Eikö olekkin kiva, että kaupunki tarjoaa tällaisia palveluja asukkailleen.

Kaksi kimppua noista keräämistäni kukista tein. Toinen saa ilahduttaa ohikulkijoita rappusilla.

Jään innolla odottamaan, että auringonkukatkin avautuisivat pian poimittavaksi.

Otetaan rennosti

Mukavaa viikonloppua :)

Eräänä aurinkoisena kesäpäivänä

 

Tässä kahvilassa 

On aina pakko käydä

Kun Lahdessa vierailee.

Kahvila Kariranta.

Muistoja mummujen tyyliin.

Satamassa.

Vesijärven rannalla.

Ihana paikka!

Kesäillan sävyjä

Kylmät kivet

Jaakko heittää tänään järviveteen kylmän kiven

Nämä kivet taitavat olla varattu isommille Jaakoille.

Ovatkohan nämä taas pikku-Jaakkojen kiviä.

Vanhan uskomuksen mukaan Jaakko heittää kylmän kiven veteen 25. heinäkuuta, joka on Jaakon nimipäivä. Kiven heittämisen taustalla on Pyhän Jaakobin pyhiinvaellukseen liittyvä symbolinen merkitys: kivi on syntitaakka, joka heitetään pois synneistä vapautumisen merkiksi. Jaakon kylmän kiven heittämisen uskottiin aiheuttavan vesien viilentymisen. Jaakonpäivästä alkaa vanhan käsityksen mukaan syyskesä.

Ennen vanhaan Jaakon päivä pyhitettiin vähän samaan tapaan kuin juhannus. Tämä lienee pakanallista perua, sillä päivä pyhitettiin Ukolle eli muinaisuskoisten ukkosen jumalalle, ja sitä kutsuttiin Ukkosen päiväksi. Ukkosen päivänä ei saanut kolistella eikä muutenkaan metelöidä, äänekkäät työt oli siirrettävä seuraaviin päiviin, koska kovaa ääni saisi ukkosen äkeänä paikalle,minkä uskottiin pilaavan sadon. Ukkosen päivän aikoihin saatettiin aloittaa sadonkorjuu, mutta itse ukkosen päivänä ei saanut työskennellä.

Teksti lainattu Wikipediasta

Ilmatieteenlaitos kertoo vesien kylmenemisestä.

Makroviikot-haaste: Lomalla

Tämä siilipariskunta on päässyt lomalle puutarhaan kaapin koristelaatikosta :)

Makrokuvahaasteeseen

Kesäilta koskella

Heinäkuun heleät

Kesän muotoja

Pienet asiat kantavat

Synkeässä ja resuisessa kuusikossa kohtasin nämä auringon valossa kylpevät vihreät oksat, joilla oli tärkeä viesti kerrottavana. Tuon lauseen avulla jaksoin monta päivää, viikon kulkea. Paljon kevyempi oli kohdata haasteet, kun päätin olla murehtimatta ja luottaa. 

Miten paljon luonnossa onkaan tarjolla lohdullisia viestejä, jos vaan osaisimme niitä lukea.

Kun on pilvinen päivä

tähdetön yö

varjot uhkaamassa

kysyt voimaa iloa

rakkautta jatkaa

silloin silloinkin

vain pieni sana

hymyn katseen kosketus

vaikka tuntemattoman

vaikka ohimennen

voi kantaa huomiseen

kylvää kukkia

tähtien tielle

 -Maaria Leinonen- 

Kovassa kiireessä töissä eräs työtoverini tarjosi apuaan pyytettömästi. Kuinka hyvä mieli minulle tulikaan tuosta hyväntahtoisuudesta. Yksi suuri taakka tekemättömien töiden listasta pyyhkiytyi pois. Tuo ystävällinen teko kantoi minua eteenpäin monta päivää. Kylvetään kukkia toistemme teille.

Yö

Kesäyö

Kesäyö tuoksut tuhlaten antaa

ruusunlehteen kaste helmiään luo

varjo utuinen öisen linnun pois kantaa

jo vaieten tuuli laulun tuo.

On aamuun aikaa

käy tanssi varjojen hiljaa

kunnes heräämään aamu kukkaset saa

on vielä aikaa

lammen kuultavaan pintaan 

yön kesäisen toiveet heijastaa.

Suom. Sauvo Puhtila (Summertime, DuBose Heyward)

(Tämä vanha kaunis kappale on ihastuttava Vieno Kekkosen esittämänä. Löytyy esim. Spotify:stä. Ja englanninkielisenä alkuperäisversiona esim. täältä.)

Maisema

MAISEMA SYDÄMESSÄNI

Tämän maiseman syliin synnyin,

metsän kämmenelle.

Opin hengittämään sen tahtiin.

Syvään. Kiireettä.

Opin sen askeleet. Laulut.

Sen osaksi juurruin.

Opin näkemään metsän puilta,

puut metsältä.

kuulemaan perhosen lennon,

näkemään tuulen liitelyn

niityn yllä.

Nyt

missä tahansa

mutta kotona

tässä maisemassa.

Maaria Leinonen

Leppäkerttujen kiireet

Kun kuvasin näitä leppäkerttuja, tuuli kovasti.

 Leppäkertuilla näytti olevan kova kiire.

 

Ne eivät malttaneet pysyä ollenkaan paikallaan.

Makroviikoissa on tällä kertaa vuorossa ulkohaaste ja aiheena kuvata jokin elävä ELÄIN.

Kissakuvahaaste: Kesäheinä

Heinikon takana näkyy kiinnostava luola.

Silmät kiinni ja korsiviidakkoon rämpimään.

 Nyt riittää! Ei enää heinikoita, kiitos.

Ihme ettei tänä kesänä ole tullut punkkeja. Mitään punkkitorjuntaa ei olla käytetty.

Haastesivun löydät täältä.