Takapihalla tapahtuu

Nurmikko on alkanut kasvaa ja vihertää. Hrr.. rakastan nurmikon tuoksua ja siinä piehtaroimista. Hiukan myös kuopsutin ja nyhdin maata hampailla. Ihmisemo ihmetteli touhujani ja hyrinääni, mutta eihän se huomaa, että tuoksuu keväältä!

 Ihanaa!

Ihmisemo oli kantanut kuulemma käsivarret vääränä näitä ostoksia taimimyymälästä bussipysäkille ja kotiin. Se tykkää käydä naapurikunnan puolella ostamassa kotimaisia taimia, kun ne kuulemma ovat varmempia pärjäämään meidän oloissa kuin ulkomailla kasvaneet ja se haluaa myös kannattaa kotimaisia yrittäjiä.























Minä menin tietysti heti penkomaan ostoksia. Ostoskassit kun rapisevat kivasti ja taimikassit myös tuoksuvat kiehtovilta.

Kasseissa oli kuulemma töyhtöangervoa, nepalinhanhikkia, patjarikkoa, kaukasianpitkäpalkoa, tarhapäivänlijaa, särkynyttä sydäntä, punakärsämöä ja kiinanpionia.

Kiinanpioni oli minusta erityisen kiehtovan tuoksuinen. Ihmisemo oli kuulemma napannut sen viimehetkellä ostoskoriinsa.

 Kiinanpionia pitää vähän puskea.

 ...ja tätä kassia myös.

Ostokset on todettu hyvin onnistuneiksi.
Sitten järsin vähän perennojen kuivia tappeja kukkapenkistä. Ihmisemo ei ymmärrä tätä touhua.

Näitä krookuksiakin yritin maistella, kun ihmisemo meni piipahtamaan sisälle. Se huomasi kuitenkin aikeeni ja huuteli yläkerran parvekkeelta ettei näitä saa maistella. Kätisin hiukan vastalauseita, mutta tottelin kiltisti, niinkuin aina, kun kielletään. Ihmisemo pyysi huomauttamaan, että kuvan oikeassa reunassa oleva jonkin sortin puutarhakrookus alkaa kohta kukkimaan.

Minun pitää kuulemma esitellä näitä parvekelaatikossa olevia kukkia, vaikka minulla ei ole niistä mitään käsitystä, kun roikkuvat ylhäällä aidassa, jonne en yllä ollenkaan.