Tervetuloa syys

 

Ensimmäinen punahattu kukassa meidän mökkipuutarhassa ja heti siinä on neitoperhonen.

 

Armeniankurjenpolvet ovat kukkineet yhtämittaa jo kaksi kuukautta. Miten kauan meinaavat vielä jatkaa! Nyt kaverina kukkii väriminttu 'Beauty of Cobhamn'.

 

Useat liljat ovat siitä hankalia, että ne aukeavat niin myöhään, että aina saa jännittää ehtivätkö ne aueta ennen pakkasia ollenkaan. Ainakin meidän piha on niin kylmässä paikassa, että liljojen kasvatus on onnenkauppaa. Eikä mukuloistakaan aina ole takuita, että talvehtivatko. Nyt tämä yksi kerrattukukkainen oriental-liljan varsi on aukaisemassa kukkarypästä. Aivan ihastuttava tapaus! Ja mikä tuoksu! Arvatkaa pystynkö kulkemaan ohi tuoksuttelematta melkein joka kerta tätä kukkakimppua.

 

Isohirvenjuuri on kasvanut yli 2 metrikseksi. Jouduin kiipeämään korkeammalle ja vaihtamaan teleobjektiiven, että saan edes jonkinlaisen kuvan koivun oksien välissä hoippuvasta kukkavanasta. Sitruunaperhonen melkeinpä asuu aina tässä kasvissa sen kukinnan ajan.

 

Hiipparoin viikonloppuna aamulla metsäistä mökkitietä pitkin pyjama päällä, kun kohtasin itselleni uuden kasvin, purtojuuren. Purtojuuresta kerrotaan Luontoportin sivuilla näin: "Purtojuurta on aikoinaan käytetty värinä, mausteena, teenä ja rohdoksena syyhyyn, rohtumiin, tulehduksiin, märkiviin haavoihin, jopa kuppaan ja ruttoon. Legendan mukaan näin monin tavoin ihmistä hyödyttänyt kasvi ei miellyttänyt paholaista. Sielunvihulainen koetti päästä purtojuuresta eroon puremalla siltä juuren pois. Purtojuuren pystyjuurakko todellakin lahoaa vanhuuttaan kärjestään, aivan kuin se olisi purtu poikki altapäin." Purtojuuresta tykkäävät perhoset ja hyönteiset.

Samalla aamukävelyllä näin syksyn. Tervetuloa syyskuu.