Perennapenkki

Alkukesästä kukkivat tulppaanit

Nyt kerron perennapenkistä joka on hiukan keskeneräinen (ovatko ne koskaan valmiit?), mutta jo hyvinkin kukkaisa. Penkki on aika sekava, mutta värimaailmaltaan kuitenkin melko yhtenäinen, ainakin osittain. Se on vielä muotoutumassa omanlaisekseen ja osa kasveista odottaa siirtoa toisenväriseen penkkiin.

Tulppaanien jälkeen alkavat kesäkuusta lähtien kukkia perennat ja kaksivuotiset kukat.

 

Kasveja on monensorttisia, mikä ei haittaa minua. Tykkään enemmän sekalaisista, niittymäisistä kukkapenkeistä kuin yhden lajin istutuksista, jotka kyllä sopivat hyvin omanlaiseen ympäristöön, mutta ei minun pihaani.

Keskellä penkkiä kasvaa eniten äidiltä saatua kerman väristä liljaa, jalokallioista, helminukkajäkkärää ja punakärsämöä.

Etualalla kasvaa muun muassa harjaneilikkaa ja toisaalta siirrettyjä pioneja, jotka eivät ole vielä kukkineet, joten en tiedä millaisia ovat.

Tässä penkissä on myös erilaisia punahattuja, osa on vasta kesällä ostettuja, joten eivät vielä kukkineet kunnolla.

Tuoreimpaan laitaan istutin vain valkoisia, tummanpunaisia ja hopealehtisiä kasveja. Unikot ovat vallanneet tyhjän aukon tässäkin penkissä. Jännityksellä odotan minkä näköinen tämä kulmaus on ensi kesänä ja ovatko kaikki uudet istutetut kasvit talvehtineet.

Rakastan ilta-auringon luomaa hämyistä tunnelmaa tässä penkissä. Perhoset taas rakastavat päivällä auringon valoa, joka yltää tähän pohjoisrinteeseen hyvin, kun korkeita, varjostavia kasveja ei ole ympärillä.

Nuo kirkkaanpunaiset unikot eivät ihan istu tämän penkin väreihin, mutta eihän niitä voi poiskaan ottaa. Reunassa kasvaa jotain pörriäisten fanittamaa isomaksaruohoa.

Tykkään todella paljon tällaisista maalauksellisista, kimppumaisista asetelmista, joita kasvit muodostavat yhdessä monilajisissa kukkapenkeissä. Kerron myöhemmissä postauksissa enemmän yksittäisistä kasveista ja kukista, jotka mielestäni sopivat hyvin yhteen.