torstai 4. elokuuta 2016

Lepakkokuiskaajan hommia

Meidän mökillä asustelee joka kesä lepakkoyhdyskunta. Ne yöpyvät eri rakennuksissa, mutta useimmiten niiden olemassaolon tiedostaa ensimmäisen kerran, kun keskikesällä alkaa kuulua räpellysääntä ja kirskutusta nukkumaparven yläpuolelta katon rakenteista. Joskus niitä tipahtelee maahan ja kun ovat elossa ja virkeitä, niin niitä saa auttaa takaisin ylös rakennusten rakenteiden päälle, mistä ne pääsevat uudelleen lentoon tai lepäämään.
 
Muutaman kerran lepakko on yölennon jälkeen mennyt lepäämään huussin oven päälle ja kun sitten aamulla ihminen avaa oven mennessään asioille, tippuu lepakkoparka maahan.
 
Tämä muovikauhaan takertunut lepakko oli tippunut yön aikana vesitynnyriin. Onneksi tynnyrissä oli sen verran vettä, että se pääsi pelastautumaan reunalla roikkuvaan kauhaan. Pieni reppana oli aivan märkä ja turkissa oli useita lentomuurahaisia, joita parveili silloin runsaasti. Paksut hanskat kädessä puhdistin lepakon turkin ja nostin sen ylös talon harjan alle, mistä kuului muiden lepakoiden ääniä. Kovin oli pikkukaveri ponteva, kun kirskutti operaation ajan äänekkäästi. Nopeasti se kömpi katon uumeniin kuivattelemaan turkkiaan.
Tapahtuman jälkeen laitoin tynnyreihin laudat, joille eläimet voisivat pelastautua. Lepakoiden lisäksi saattavat oravat tippua tynnyreihin juomavettä etsiessään.
En tiedä, olivatko kesän poikaset lähteneet liikenteeseen, kun samana päivänä seikkaili toinenkin lepakko pihalla. Keskellä kirkasta päivää se lensi kierroksen talon edessä ja jäi sitten roikkumaan hetkeksi mökin oviaukon karmin päälle. Aika pian se kuitenkin kömpi piiloon mökin ulkorakenteisiin.
Olen kaikenlaisten eläinten suuri ystävä ja pidän kovasti myös lepakoista. Minusta ne ovat kauniita ja suloisia palleroita. Lisäksi ne syövät hyttysiä, mikä on tietysti mieluisaa meille ihmisille. Lepakoiden lentoa on hieno seurata iltayöstä ja joskus olen ihaillen katsellut, kun ne lähtevät pesäpaikasta suurina parvina yölennolle pihamaalle.

Onko sinulla kokemuksia lepakoista? Tiedän, että jotkut ihmiset saattavat pelätä niitä.

13 kommenttia:

  1. Suloiset lepakot! Olet ihana, kun olet heitä pelastanut. Hyvä idea tuo puu saavissa. Meillä on kannellinen saavi samasta syystä eli ettei mikään eläin sinne hukkuisi.

    VastaaPoista
  2. Ninnu, eläimet pihapiirissä ovat elämää ja iloa tuovia asioita. Niiden touhuja on kiva seurata ja ne ovat mukavia naapureita ;)

    VastaaPoista
  3. Ihana postaus. Ihanaa, että jotkut muutkin toimivat huoltajina. Meillä lepakot eivät ole mökillä, vaan he asuvat meidän autotallissa. Kun avaa autotallin oven niin saa lepkon rinnuksille.

    VastaaPoista
  4. Meillä tuli kerran täällä kotona yksi lepakko liiteristä polttopuiden mukana saunalle. Vikisi kuin hiiri lattialla. Rikkalapiolla kiikutimme sen ulos.

    Mieheni veljen kakkosasunnolla lepakoista tuli viime kesänä harmia. Sisälle tuli näet lutikoita. Lepakot levittävät niitä. Toivottavasti teillä ei käy niin.

    VastaaPoista
  5. Ulla, kiva kuulla että muillakin asuu lepakoita.

    Piri, olen lukenut noista lutikoista. Onneksi meidän lepakot asuvat vain vähän aikaa kesästä mökissä. Ne viihtyvät enemmän ulkorakennuksissa. Meidän mökki on talvella kylmä, joten luulen että lutikat kuolisivat pakkasessa. Ikäviä tuollaiset haitat.

    VastaaPoista
  6. Olipas kiva postaus. Minulle lepakot ovat ihan tuntemattomia, joten kiva oli lukea postauksesi. - Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  7. Joskus on lepakkoja lennelly portis. Hm......mihinkäs non karonnu. En muista muutamahan vuatehe nähäneeni. Reppanan näkööne tua nappolepakko :)

    VastaaPoista
  8. Suloinen postaus. Jotenkin tuli symppis olo näitä lepakoita kohtaan. Itse en niistä niin välitä, vaikka mökillä niitäkin pörrää. Onneksi öiseen aikaan joten emme ole pahemmin kohdanneet.

    VastaaPoista
  9. Anneli, kiva, että löysit jotain uutta tästä jutustani. Mukavaa viikonloppua sinullekin!

    Navettapiika, lepakot ovat kai vähentyneet, kun niitä on rauhoitettukin (en nyt muista mitä lajeja). Tuo reppana lepakko oli tosi virkeä, kun pisti hanttiin pelastusoperaatiossa :)

    Suvituulia, aika vähän noita oikasti kohtaa, ehkä juuri silloin, kun poikaset lähtevät ensimmäisiä kertoja seikkailemaan pesästä.

    VastaaPoista
  10. No minusta sitten taas lepakot ovat aika pelottavia... Onneksi en niihin ole juuri törmännytkään, paitsi yli 20 vuotta sitten yhtenä kesänä Espanjassa, kun nukuimme kuumuuden takia katolla ja siellä niitä yöllä lenteli. Kiva kun sinä tykkäät ja jaksat huolehtia niistä.

    VastaaPoista
  11. Vanha Virsi, ajattelinkin jo, että eikö kukaan uskalla myöntää, että lepakot ovat hiukan pelottavia =) Minulle lepakoiden ja kaikkien eläinten auttaminen on suuri ilo. Olisin varmaan eläintenhoitaja ammatiltani, jos eläinten kärsimys ei olisi herkälle luonteelleni liian tuskallista kohdattavaa.

    VastaaPoista
  12. Kivat kuvat lepakoista. Joskus olen meidänkin pihalla iltahämärissä bongannut, mutta ei oikein tiedä, missä ne asustavat. Minusta kaikki muut elukat ovat tervetulleita, kunhan käärmeläiset pysyvät metsässään...
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  13. Voi miten suloisia. <3
    Meilläkin asui aikoinaan lepakko, mutta se raukka hukkui vesiastiaan. Sen jälkeen ei ole mustia vilahduksia iltataivaalla näkynyt. Sitä jäi jotenkin ikävä.

    VastaaPoista