perjantai 20. helmikuuta 2015

Tunteen mukaan



Kuusten varjot silmäripsilläsi,
kantapäilläsi
matalat katajat,
hartioillasi pilven taakka.

Ja lähelläsi sitten
porras ja koti ja isä:
metsä takanasi
kaatuu taaksepäin,
kaatuvat taaksesi tummat tuulet.

Viljo Kajava

Metsiin hullaantumista, puiden runkoihin ja latvoihin. Ja kevättalven auringon hurmaavaan loimuun. Joskus tulee kuvattua tunteen mukaan, sitä mitä rakastaa, suoraan sydämestä, sen enempää ajattelematta ja yrittämättä. Metsä on ystäväni, -puut.

2 kommenttia:

  1. Me ollaan metsän kansaa. Siellä sielu lepää.

    VastaaPoista
  2. Stiina, ainakin suurin osa on, on myös kaupunki-ihmisiä, jotka eivät tykkää metsästä :)

    VastaaPoista