tiistai 17. tammikuuta 2023

Keskikesän kukkijoita

Olen käynyt nyt urakalla läpi kesän 2022 puutarhakuvia. Lajittelin itselleni mieluisimmat aiheet blogipostauksiksi, joita julkaisen nyt talven aikana pikkuhiljaa tänne. Ihan kaikki mitä olisin halunnut, ei mahtunut mukaan. Osa olisi ollut pelkästään toistoa edellisiltä kesiltä ja näissäkin, nyt julkaistavissa kuvissa toistuvat osittain samat kasvit, varsinkin perennat. 
Harjaneilikat ovat kukkineet kahdessa kohdassa pihaa jo vuosikausia. Kukkivat todella kauan ja ovat sitkeitä myös maljakkokukkina. Helppoja kaksivuotisia myös kasvattaa siemenestä. Myös perhoset tykkäävät näistä.
Tässä kukkivat yhtäaikaa jasmikkeet, harjaneilikat, liljat ja sormustinkukat. Kevätkesästä tässä kukkivat edellisen postauksen narsissit.
 Rusokuusama kukki runsaasti.
Isotöyhtöangervo tahtoo laota sateella.
Kesäkullero kukkii eri aikaan kuin tavallinen kullero.
Nämä (jätti?)tähdikit olivat yllättävän hienoja, vahvoja ja pitkään kukkivia. Taustalla kukkivat syysleimut kukkivat normaalia aikaisemmin, koska ne olivat uusia, alkukesällä istutettuja taimia.

Akileijoja on pihalla vasta vähän, mutta näistä Nora Barloweista on heti tullut suosikkejani. Ne ovat kuin koruja.
Akileija Salmon Rose on matala ja runsaskukkainen. Taustalla nukkapähkämö.
Espanjansinililjat kukkivat alkukesällä. Tässä paikassa ne ovat kivasti tummalehtisten keijunkukkien lomassa. Ne jäävät matalina ja hentoina helposti muiden kasvien jalkoihin. 
 * * *
Sitten hiukan asiaa ruusuista. Olen istuttanut 5 kanadanruusua, jotka ovat minulle tällä korkeudella / vyöhykkeellä menestyviä jaloruusujen korvikkeita. Kaikki kanadanruusut talvehtivat hyvin, mutta osa jäi ensimmäisen talven jälkeen melko matalaksi. Kauneimmat olivat nyt istutuksen jälkeisenä kesänä kuvien Morden Blush ja Morden Centennial. Marden Snowbeauty kukki myös kauniisti, mutta koska sen kasvutapa oli matala ja leveä, se jäi hiukan muiden kasvien varjoon. Nämä ruusut ovat todella sieviä, mutta tarvitsevat kyllä tukea. Ensi kesäksi pitäisi keksiä hyviä ja kauniita tukia niille. Hyvät ideat ovat tervetulleita. Nämä kuvien ruusut kukkivat koko kesän pakkasiin saakka. Jos ruusut kiinnostavat enemmän, suosittelen kirjaa Pohjoisen ruusut, Leif Blomqvist. Tuo kirja on ollut minulla ahkerassa käytössä, kun etsin omaan pihaan sopivia ruusuja.
Kanadanruusu Morden Blush
Kanadanruusu Morden Centennial
 
 Köynnösruusu Pohjantähti

Pohjantähti-ruusun hangen ylöpuolelle jäneet versot kärsivät, mutta hangen alle jäänyt osa kukki kauniisti. 

Olen istuttamut pihalle myös perinteisiä pensasruusuja, kuten juhannusruusun, suviruusun sekä uusimpina tulokkaina puistoruusu Ilon, pilariruusu William Baffinin, tarhakurtturuusu Ritausman ja neidonruusu Lumon. Nämä ruusut tekevät enemmän juurivesoja kuin aikaisemmin esittelmäni kanadanruusut.

8 kommenttia:

  1. Tällaisena lumipyryisenä talvipäivänä on virkistävää katsella kauniita ja värikkäitä kesäkuvia. Samat kukat tulee kuvattua joka kesä, mutta silti niihin ei kyllästy.
    Kanadanruususi ovat upeita. Harjaneilikasta pidän kovasti. Viime talvi vei minulta kaikki harjaneilikat. Sinun harjaneilikoittesi runsaus innoittaa minut kylvämään niitä tänä keväänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, onneksi harjaneilikoita on helppo uusia. Ja niinhän se on , että samoja kasveja kuvaa innoissaan joka kesä.

      Poista
  2. Olipa kiva ja virkistävä postaus ,kiitos . Näihin "samoihin "kukkakuviin ei kyllästy koskaan . Minä ostin kauniin tuen ruusulle Mustialan puutarhasta niinsanotusti pioni tuki mutta ne ovat kalliita .Mies teki harjateräksestä monia tukia pioneille, kärhöille, ja hortensijoille tulivat aika edullisesti kuitenkin . Pioneja minulla on yli kolmekymmentä kappaletta ja osa tarvitsee vielä tuen mikä valmistuu tänä vuonna . Käy kurkkaamassa plogissani minkä nököisiä ne on .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotain metallitukia olen harkinnut. Harjateräs olisi varmasti hyvä, mutta en taida osata tehdä niistä ja kukaan ei meillä hitsaakkaan. Täytyypä käydä katsomassa. Minullakin on pioneja ja niille tarvitsee varmaan tulevaisuudessa tukia. Kiitos vinkeistä.

      Poista
  3. On sinulla paljon ihania kukkia! Kyllä tällaisia kesäkuvia oli kiva katsella keskellä talven räntä- ja vesisateita. Onneksi päivä alkaa jo vähän pidetä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä noita kukkia riittää vielä lisääkin. Kun on iso piha niin sinne mahtuu. Helmikuu on jo toivottavasti valoisampi, vielä ei päivä tunnu pidentyneen.

      Poista
  4. Kylläpä harjaneilikkasi kukkivat upeasti! Meiltä hävisi viime talven aikana suurin osa harjaneilikan pikkutaimista ja vanhathan eivät muutenkaan enää seuraavana kesänä kukinnasta nouse. Ainoastaan kolme harjaneilikkaa kukki eivätkä nekään kovin hyvin. Luulen, että sateinen kesä oli syynä huonoon kukintaan. Toivottavasti viime kesänä löytämäni uudet siementaimet selviävät paremmin talvesta ja kukkivat nyt tänä vuonna, sillä siemeniä ei enää ole.
    Minulle tuli mieleen ruusujen tukemiseen sama kuin Nilalla. Luulen, että ohuempi harjateräs voisi taipua ilman välineitäkin, jos terävämmät mutkat taivuttelee vaikka betonilaattojen välissä ja kaaret tynnyrin avulla. Tiedät varmaan niitä puolikaaren muotoisia pioni-/perennatukia? Miesväeltä varmaan löytyy rälläkkä, jolla saa teräksen poikki. Paksumman harjaterästangon työstämiseen saattaa varmaan tarvita jotain apuvälineitä mutta kyllä ohuempikin varmasti kestää, jos ei kovin leveitä niistä tee. Toisaalta, voisit myös vielä katsella tämän kesän, miten ruusut pysyvät pystyssä nyt, kun ovat vähän vanhempia. Ties vaikka tekisivätkin jämäkämmät versot.
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka harjaneilikat onkin kaksivuotisia, niin minusta tuntuu, että ne kyllä saattaa talvehtia ja kukkia vanhoistakin versoista. Jospa ne sullakin yllättäisi ensi kesänä. Ja jos siellä on joku vielä kylväytynyt syyskesällä.

      Joo, tuota harjaterästä voisi kokeilla. Jotain pätkiä kotoa löytyy, uusia en nyt voi ostaa, kun ei ole millä kuljettaa (paku on rikki).

      Mukavaa viikonloppua sinulle myös.

      Poista