Hiirenloukku?

Mökkipihalla kohtasin kumman tapahtuman viikonloppuna, kun hiiri pakoili kissaa johtokelan sisällä. Kissa hiiren pihaan varmaankin oli kantanut ja kela oli osoittautunut hiirelle ainoaksi turvapaikaksi aukealla nurmikolla. Kissalle kelan sisällä räpistelevä ja pakoa pähkäilevä hiiri näytti olevan hauskaa viihdettä. Hiiri kylläkin tuntui välillä vievän voiton ja neuvottelevan kissan kanssa siitä, että sillä on oikeus päästä pakoon. Kissa jättikin hetken päästä hiiren rauhaan ja siirtyi syrjemmälle seuraamaan tilannetta. Olen huomannut, että meidän kisumisu hiukan varoo isompia hiiriä, se on ilmeisesti joskus saanut  tirvaisun hiiren hampaista nenäänsä. Päästäisiä se ei kyllä kunnioita yhtään. Minua niin suututtaa kissojen kidutusmentaliteetti. Hiiri- ja päästäisparkoja kiusataan hitaasti henkihieveriin saakka, lopullinen kuolinpuraisu annetaan vasta siinä vaiheessa, kun toinen on jo aivan puolikuollut. Tämänkin hiiren tapoin aika pian, kun huomasin sen olevan aika heikkokuntoinen, enkä kestänyt katsella, kun se vaivaisena yritti paeta nurmikolla.

Kissat yleensä inhoavat vesisadetta. Meillä kissa ei edes huomaa, että sataa vettä. Viikonloppunakin se metsästi sateessa turkki märkänä. Ehkäpä se kaupunkilaiskissana pääsee niin harvoin hiirimetsälle, että jokainen tilaisuus on hyödynnettävä säästä huolimatta.