Kuvassa oleva sammakko ei tullut vastaan tällä suolla, vaikka nuijapäitä vedessä kirmailikin, vaan keskellä kangasmetsää. Pelastimme kuivalle hiekkatielle eksyneen sammakon, joka ei helteessä enää jaksanut edes loikkia, vaan ryömi eteenpäin. Se näytti aika nääntyneeltä. Tien lähellä oli metsikössä vesihetteikkö, josta sammakko oli luultavasti lähtenyt liikkeelle. Veimme sammakon veteen, jossa se alkoi tyytyväisen oloisena sukellella ja uida.
Olipa kaikin puolin ihanan virkistävä luontoretki ja ennenkaikkea tuli hyvä mieli siitä, kun saatiin auttaa sammkkoparka kotiinsa.
Kauniit kuvat, kyllä suot ovat ihania, vaikka siellä on monet vaaratkin. Lapsuudesta muistan erityiset varoittelut mustasta suokyystä joka osaa hypätä. Taisi olla tarua, ettei lapset olisi suolle menneet, mutta hyvin tehosi =D
VastaaPoistaTodella upeat kuvat:)
VastaaPoistaTiitsa, jospa suokyyt tosiaan osaavat hypätä, kun tuokin oli veden yli saarelleen jotenkin päässyt :)
VastaaPoistaKirsti,kiitos kannustavista sanoista.
Upeita kuvia!
VastaaPoistaUpeita kuvia ja poseeraajia :) Kyllähän käärme uida osaa. Tätä on hyvä miettiä uintireissuillansa ;)
VastaaPoistaKauniita ja kiinnostavia kuvia!!!!
VastaaPoistaUpeat kuvat taas jälleen kerran olet napsinut.
VastaaPoistaKihokki on sellainen, kun sen haluaisin tavata, mutta vielä en ole sitä mistään löytänyt, se on hieno kasvi.
Käärme näyttäis vähän kuin se olisi rantakäärme, kun siinä ei kulje sitä sahalaitaa selässä, kumpikohan se on?
Kiitos kaikile kannustavista viesteistä.
VastaaPoistaHarakka, tuo on tietääkseni musta kyy, sillä rantakäärmeellä on vaaleat laikut päässä.
Aivan ihana kuvasarja. Onko tuolla kyyllä sininen silmä?
VastaaPoistaMustakissa, en tiedä oliko kyyn silmä kiinni, mutta sininen se oli. Kaunis eläin.
VastaaPoista