On tainnut Peppi Pitkätossu saada vallan päättää meidän keittiön sisustamisesta viimeaikoina. Ensimmäinen maanantai-koekappale tuolin päällyksiä nyt valmiina. Toiselta puolelta punasävyiset, toiselta sinisävyiset. Pieniä korjauksia tuohon malliin pitää vielä tehdä, täydellisyyden tavoittelija kun olen. Kun vielä löytyisi puna-valko-kirjavaraidallinen mattopari punaiselle kaudelle.
Pieniä sisusteluja on tullut muutenkin tehtyä tavallista enemmän, kun nyt on aikaa ollut runsaammin käytössä. Sain äidiltä uuden päiväpeiton, jolle hänellä ei ollut käyttöä. Päiväpeitosta tulikin sitten verhot meidän olohuoneeseen. Ehkä ei ihan ne unelmaverhot, mutta paremmat kuin entiset. Valmisverhojen pituuteen ei voi muuten luottaa. Ostettiin joku aika sitten Ikeasta valmisverhot, joiden pituuden piti olla 2,5 m. Kotona kävi ilmi, että pituudesta puuttui lähes 20 cm. Nyt olen sitten joutunut jatkamaan noita verhoja toisella kankaalla, kun olisi tullut kalliimmaksi lähteä viemään niitä takaisin kauppaan.
Aika neutraaleja luonnonvärejä olen suosinut sisustuksessa, siksi vähän arveluttaa tuo tikkutuolinpäällysten väritys. Tosin helmenharmaan ja harmaansinisen liitto yhdistettynä valkeaan on ollut jo kauan suosiossani muutenkin. Punaista olen aina vierastanut, joulunakin. En voisi kuvitellakkaan punaista makuuhuoneeseen, punainenhan aktivoi ja aiheuttaa levottomuutta enemmänkin kuin rauhoittaa. Jos päätä särkee tai on jotain sairautta, punainen lisää minulle tukalaa oloa, suorastaan ahdistaa. Raikas punavalkoinen voi kuitenkin kesäaikaan olla ihan kiva keittiössä, silloin tuon väriyhdistelmän tuolinpäällyksiin keksinkin.
Kai tuo eri väreihin ja tyyleihin viehtyminen menee samoja ratoja, kun elämäntilanteet, fiilikset yms. Kai siitä löytyisi paljonkin psykologista pohdittavaa ja tulkitsemista omankin elämän suhteen. Ihan mielenkiintoinen aihe sinänsä.
Sinä pohdit mielenkiintoista
VastaaPoistaasiaa, värien vaikutusta.
Värien vertauskuvallisella merkityksellä yleisesti
ei taida olla merkitystä;
mutta sillä on, mitä
ne itse kullekin viestittävät:)
Herne,
VastaaPoistaen värien symboliarvosta niinkään piittaa, mutta muistelen, että joskus aikanaan koulun psykologian tunnilla kerrottiin värien fysiologisista vaikutuksista, että kirkkaan punainen nostaa verenpainetta jne.
Se tietysti on mielenkiintoista omalla kohdalla miettiä, miksi tietyllä värillä on minuun (tunteisiin) tietty vaikutus, liittykö väriin jokin muisto, kokemus jne.
Eikä sekään ole mielestäni merkityksetöntä, miksi luonnossa ovat tietyt värit; kesällä on paljon vihreää, talvella valkeus peittää kaiken, taivas ja vesi on sinistä jne., mutta esim. punaista on aika vähän, vain pieninä pisaroina esim. kukissa.
En tiedö, ovatko pohdintani ihan hassuja, mutta kaikenlaista vaan välillä pulpahtelee mieleen arkisen puuhailun lomassa :)
Niin,
VastaaPoistatäällä Pohjolassa on
varmaan väreilläkin
oma merkitys ja vaikutus,
kun vertaa esim. Orientin
maitten sisustuksiin ja
vaatetukseenkin,
punaista ei puutu, eikä
räikeitäkään yhdistelmiä.
Olisikohan ihmisten
menttaliteetilläkin jotakin
tekemistä asian kanssa?
Vanhat ihmiset pukeutuvat
mielellään mustiin.
Ennen morsiamen hääpukukin
oli musta.
Filippiineillä taas
keltainen on hautajaisväri.
Romaanikansa (mustalaiset)
mies ei saa pukeutua valkoisiin housuihin, se on kuin pyjaman
pukisi päälleen.
Sitten on vielä värien sanoma
Raamatussakin. Erittäin mielenkiintoinen.
Herne,
VastaaPoistajuuri tuolta Raamatun ja Jumalan luoman luonnon näkökulmasta olisi mielenkiintoista tarkastella asiaa. Eivät väritkään ole sattumaa. Niilläkin on oma tarkoituksensa. Niin ainakin minä uskon.