maanantai 28. syyskuuta 2009

Hännän huisketta



Viikonloppu hujahti ohi yhdessä hännän huiskauksessa. Viehättäväluonteinen neiti tuo meillä hoidossa ollut dalmatialainen. Hieman ujo mantelisilmä ainakin alkuun oli. Vähitellen suli jännityskin, niin että reippautta ja rentoutta myös löytyi. Kiva saada vaihtelua omaan lemmikittömään elämään. Samalla tuli alustavasti testattua mieheni mahdollinen koira-allergia. Mitään ei ainakaan näin lyhyessä ajassa ilmaantunut. Kun vielä sen kissa-allergian saisi pois hoitumaan. Harmi, ettei siedätyshoitoja siihen ole noin vain saatavilla. Eläimillä kun on niitä muita hyviä terveysvaikutuksia ihmiselle, ainakin mielelle.

4 kommenttia:

Hanne kirjoitti...

Eläin vaikuttaa tosiaan ihmisen mieleenkin. Tiedän sen kokemuksesta. Ja voiko parampaa ystävää olla kuin koira? Kissoista minulla ei ole kokemuksia. Miellelläni myös sellaisen ottaisin.
Antoisia hetkiä koirulaisen parissa!

Una kirjoitti...

oih! Ihana dalmis!!!! =) <3

Meillä oli joskus dalmiksia.
Ovat herkkiä.
Pelkäsivät ukkosen ilmaa...

herne kirjoitti...

On kokemusta
dalmatilaisesta;
meillä oli kymmenen
vuotta!
oli kuin ihminen,
ymmärsi puheen
ja oli hyvä
vahtikoira.

trina kirjoitti...

Hanne,
tuo koiruli oli kyllä vain viikonloppuhoidossa. Olen hiukka enemmän kissaihminen ja ne ovat lemmikkinäkin helpompia, ainakin oman kokemukseni mukaan. Muutaman kissan kanssa on tullut lapsena kasvettua.

Una,
herkältä rodulta vaikuttaa, ehkä en siksi itse valitsisi tuota rotua, vaikka symppiksiä ovatkin.

Herne,
viisasluonteinen rotu ehdottomasti, ymmärtää puheen, välillä tuntuu lukevan ajatuksetkin!