maanantai 20. heinäkuuta 2009

Veden äärelle kaipaan









Täällä meidän nurkilla ei paljon vettä ole. Ainoastaan taivaalta tuota taas tiputtelee, mutta se ei nyt tähän kaipuuseen auta. Siksi on kiva muistella veden äärellä vietettyjä hetkiä ja unelmoida uusista mahdollisuuksista.

2 kommenttia:

Herne kirjoitti...

Veden rannalla on kiva haaveilla!
Olen asusunut kymmeniä vuosia
meren äärellä, mutta muutin viimevuonna peltomaisemiin,
joita sieluni on kaivannut
lapsuudesta asti! Etelä-Pohjanmaan
lakeuksia ei täältä löydy, mutta
peltoja kyllä! Nyt on sitten niin turvallinen olo:))!

trina kirjoitti...

Herne,
jostain syystä ihminen näyttää aika usein viihtyvän parhaiten samanlaisissa maisemissa, missä lapsuutensa on viettänyt. Tietysti, jos on hyviä muistoja niistä maisemista. Itse olen veden ja peltojen äärellä kasvanut ja nyt olen kuin kuiva kala rannalla kaupungissa!