Koneella brodeerattu pyyhe. Kaunis, kesäinen malli, ei ole tietoa missä tehty.
Minulla on ollut lukuisia saunapyyhkeitä mummon virkkaamilla reunapitseillä ja nimikoinnilla. Olen välillä ihmetellyt, miten ennen koristeltiin käyttötekstiilit, ajattelematta siitä koituvaa vaivaa. Kuka enään nykyään koristelee pyyhkeitä tai lakanoita? Ennen löytyi käsitöille aikaa ja annettiin arvoa kauneudelle myös arjessa. Kai sitä tavaraakin oli vähemmän, joten se mitä oli, käytettiin loppuun ja hyvin. Nykyisin kaikki paikat pursuavat tavaraa, uutta ostetaan ja vanhaa, käyttökelpoistakin heitetään pois. Oppisivatko tulevaisuuden sukupolvet viisaammiksi, arvostamaan tavaran arvoa, sen pitkää käyttöikää, jos nykyajan mummotkin antaisivat lapsenlapsille reunapitseillä ja omalla nimellä kirjaituja pyyhkeitä. Niin tavaralle tulisi enemmän tunnearvoa, persoonallisuutta.
Miksi ennen oli enemmän aikaa värkätä jotain pyyhkeenpitsiä? Kai se ajan arvostus oli erilaista. Aikaa käytettiin käsitöihin. Tuskinpa vapaa-ajalla tuijotettiin niin paljon telkkaria tai kulutettiin aikaa tavarataloissa (tai tietokoneella). Itse ainakin monesti huomaan, että aikaa hurahtaa paljon johonkin tyhjänpäiväseen luuhaamiseen, kun se on niin helppoa, ei vaadi vaivaa, asiaan paneutumista.
Totta, tavaraa on aivan liikaa ja ostaminen niin helppoa, ettei aina tule mietittyä tarvitseeko jotain oikeasti. Mahtava asia jos sinulla on vielä mummon nimikoimia ja itse virkatuilla pitseillä koristeltuja tekstiilejä tallessa! Niiden tunne-arvo on jotain sellaista mitä ei voi rahassa mitata.
VastaaPoistaTelkkarit ja tietokoneet tosiaan vie ihmisten aikaa tuntikaupalla joka päivä ja onko se aina niin tarpeellista? Telkkaristakin tulee vaan katsottua ihan mitä sattuu vain siksi, ettei tarvitsisi tehdä mitään muuta.