sunnuntai 26. heinäkuuta 2009

Läsnäoloa











Älä tule pyhäpuvussa
niin kuin tehdään toisten suvussa.
Avojaloin saavuthan
yli pellon kukkivan,
tallustele ojanlaitaa
tuulen helliessä paitaa.

Laita sivuun hymy suloinen,
jos on mieli alakuloinen.
Älä ikävääsi peitä.
Älä kätke kyyneleitä.
Olen läsnä, olen tässä,
vierelläsi ikävässä.

Tule niin kuin tulit ennenkin,
tule arkipäivän askelin.
Tule tähän tuttuun taloon,
jossa kaikki tuodaan valoon,
mietiskellään aamun koittoon,
noustaan satakielen soittoon.

- Anna-Mari Kaskinen -

4 kommenttia:

  1. Suloisia nallekuvia!
    Anna Mari Kaskisen runo
    sykähdytti sydäntäni!
    ...mietiskellään aamun
    koittoon, noustaan satakielen soittoon....

    VastaaPoista
  2. Herne:
    Tykkään niin nalleista, vielä näin aikuisenakin. Tekee hyvää säilyttää lapsi sisimmässään. Tuo iso nalle kuvassa on ensimmäinen nalleni!

    VastaaPoista
  3. Hmm,
    nalleista puheenollen...
    minäkin tykkään Nalleista!
    ja Nukeista! ja varsinkin
    sorminukeista ja nukketeatterista!
    Lastenlapsien kanssa hössöttäessä
    löydämme itsemme vaikka mistä
    maailmasta, kun pääsemme vauhtiin!

    VastaaPoista
  4. Se on rikkaus, jos lapsilla on isovanhempia, jotka jaksavat ja joutavat leikkiä. Kun nykysin niin monen mummut ja papat asuvat kaukana tai ovat turhan kiireisiä.

    VastaaPoista