Tulipa taas aurinko pitkästä aikaa tervehtimään. Lauantaina kävelyllä katselin oranssin hehkuisia pikkupiviä, jotka hurjaa vauhtia kiitäen kulkivat jonnekkin. Kauniita olivat. Jos olisin ollut lapsi, olisin käynyt maahan makaamaan ja pilvien kulkua katselemaan,vaikka keskelle katua. Mutta en ole lapsi, vaan aikuinen, joka kantaa lasta omassa sisimmässään. Ihmisen omaa sisäistä lasta. Olen kuollut, jos kadotan sen jonnekkin, unohdan.
Ja nyt olen kuollut, kuollut väsymyksestä. Viikkojen huonosta yöunesta, mutta en valita, olen tyytyväinen, mieleni on hyvä.
Tämä oli leffaviikonloppu.
Mamma mia!-musikaali lauantai-iltaan. Hurlum hei, iloista meininkiä, värikkäitä ja kirkkaita Kreikan maisemia pimeään marraskuun iltaan, iki-ihana Meryl Streep, Abbaa. No, siinäpä sen leffan anti. Ehkäpä kymmenen vuoden päästä leffa kolahtaisi paremmin. Toisena leffana tunnelmaltaan täysin erilainen Klaus Härön ohjaama Postia pappi Jaakobille. Karun kaunista, pelkistettyä, hidasta tunnelmaa. Äänettömyyttä. Sanoja ei aina tarvita. Yksi pianokappale soi taustalla. Henkilöhahmoja ja tapahtumapaikkoja on vähän. Kaunis tarina. Yksinkertainen on kaunista! Sisältöä tarinassa on kuitenkin paljon. Enkä usko, että ketään kristillistä uskoa vieroksuvaa häiritsevät sympaattisen ja vanhan papin Raamattua siteeravat lohdulliset sanat. Ilmapiiri on lämmin, armollinen, rakkaudellinen ja inhimillinen. Pidin tästä, niinkuin aina Härön ohjaamista leffoista.
Jos aurinko vielä näkyisi tänään, edes vähän kirkkaampi päivä. Toivon niin.
Kaunista marraskuuta sinullekkin! Viikon päästä on jo ensimmäinen adventtisunnuntai!
Ainakin täällä pohjoisessa tänään on valtavan kaunis päivä. Eilen oli sumua ja harmaata ja kosteaa.
VastaaPoistaKaunista marraskuuta sinulle myös Trina! Mitä, jo ensimmäinen adventti viikon kuluttua!! Pitänee pian kaivaa jouluverhoja ja joulutavaraa näytille, että ehtivät edes hetken olla esillä :)
Minäkin haluaisin nähdä tuon Härön leffan, halusin heti kun se tuli ensi-iltaan. Nythän sen saisi jo DVD:lläkin. Me olimme koirien kanssa aurinkokävelyllä kameran kanssa. Kivaa.
VastaaPoistaHarmaus jatkuu länsirintamalla...pieniä auringon pilkahduksia näkyi aamupäivällä...
VastaaPoistaolen nähnyt molemmat mainitsemasi leffat...
aikalailla samaa mieltä kanssasi...Hiukan odotin enemmän vielä Härön elokuvalta...miksi? kun sitä niin paljon ylistettiin...
Mitä odotin? se ei mennyt minun syvyyksiini asti....jtain ei luontevaa mukana...
Marika,
VastaaPoistaAamulla paistoi aurinko täällä, mutta sitten alkoi sumu. Kynttelikön ja ulkovaloja olen minäkin jo viritellyt. Muut joulukoristeet saavat vielä odottaa.
Pellon pientareella,
Aurinkokävely kuulostaa ihanalta =)
Suosittelen tuota leffaa kaikille suomalaisesta elokuvasta pitäville.
Hanne,
Aina eivät kaikki kehutut jutut kolahda ja miksi pitäisi, yksilöitähän me ollaan ja senhetkiset fiiliksetkin vaikuttavat.
Se on hieno asia, että meillä on sisäinen lapsi vielä tallella. Mitä tulisikaan, jos sen kadottaisimme.
VastaaPoistaViikon päästä jo adventtisunnuntai, niin se aika menee äkkiä!
Elokuvaviikonloppuja tarvitaan! Näin hiljattain vähän vahingossa tuon Mamma Mian, siinä oli just tuommoinen värikäs Kreikkatunnelma, Abban kipaleet oli hyvin aseteltu ja tunnelma vauhdikas ja ajaton. Yllätti minut iloisella meiningillä, mitään odotuksia kun ei ollut etukäteen.
VastaaPoistaPostia Pappi Jaakobille odottaa katselua. Härön Näkymättömästä Elinasta pidin.
Harakka ja Tuula,
VastaaPoistaKiitos ajatuksistanne!
Mukavaa ja värikästä marraskuun loppua!