perjantai 6. marraskuuta 2009

Naukulainen

Jännitystä ilmassa. Meidän pieni murunen on lähdössä leikattavaksi. Jos tyttö operaation myötä vähän rauhoittuisi. Enkä nyt tarkoita näitä kirjahyllykaahailuja, vaan ihan muita kurinoita ja moukuamisia.

Pois tieltä koirat, nuket ja nallet!

Hyllyn kuningatar.

Jos tällä kaukosäätimellä saisi menoa ja meininkiä tähän huusholliin vähän lisää.

11 kommenttia:

Pellon pientareella kirjoitti...

Kyllä se tosiaan kannattaa, leikkaus. Ihana tuo terrieripehmolelu! Tuollaiseen kun saisi kaavat, tekisin heti.

Risusydän kirjoitti...

Ehdottomasti kannattaa viedä naukulainen leikattavaksi. Kyllä minua on joka kerta kovasti kisut säälittänyt, mutta onneksi kisu toipuu nopeasti, leikkauspäivän on vähän tokkurassa, mutta seuraavana päivänä on ihan kunnossa.
Meidän Viirulla tuli tosi nuorena ensimmäinen "mouruamisvaihe", ja se alkoi tietenkin perjantaina, viikonlopun aikana meinattiin seota sekä kissa, että ihmiset, mutta eläinlääkäriltä sai onneksi ajan heti alkuviikolla. Ja sinne eläinlääkärin pöydälle jäivät kaikki mouruamiset:D
Silityksiä hyllyn kuningattarelle!

Mirja kirjoitti...

Oi, kiva pieni kisu, olette saaneet mukavan ystävän. Meillä oli kerran tyttökissa hoidossa joskus kauan sitten, melkoinen akrobaatti se olikin kiipeili ovien päällä ja katon rajassa ja teki hillittömiä lokkia. Samaa kissaa ei oltu leikattu ja sillä taisi olla kiima-aika juuri silloin, sekin mourusi koko ajan, yölläkään ei saanut nukuttua, joten kyllä ne kissat kannattaa leikata aivan ehdottomasti.

trina kirjoitti...

Pellon pientareella:

Terrieri on 70-luvulta. Nallekarhumuseossa Hyvinkäällä on niitä erilaisia, erikokoisia. Siellä on myös paljon tietoa noista pehmoista ja asiantunteva paikan pitäjä. Voi olla, että sitä kautta löytyisi kaavatkin, kun korjaamisestakin tietävät.

Risusydän ja Mirja:

Kissalla oli kiima melkein jatkuvasti, kun tuli meille lokakuussa. Leikkaus nyt ohi, totutellaan kaluriin; harsosukkapukua (tai mikä lie) ei suostunut pitämään. On vielä vähän ihmeissään ja syö huonosti; eli lähdempä tässä kissaa hoitamaan...

hanne kirjoitti...

herttainen tuo kisuli...
kaunis ja viisas!!
Mulla on kaks kissaa..ja ne tuovat niin paljon iloa ja hauskuuksia...

Herne kirjoitti...

Kissa osaa pitää hyllyt
omassa järjestyksessään!

En käsitä miten se
pystyy hyppäämään
korkean kaapinkin
päälle, josta se pystyy
pitämään koko huushollia
ja ulko-ovea silmällä!

On se leikkaus siitä
hyvä, että kissoista tulee
rauhallisempia.
Ja pissatkaan ei "haise"
niinkuin ennen.

trina kirjoitti...

Hanne ja Herne:

Kissat tuovat paljon iloa elämään!

Nyt vielä leikkauksen jälkeen ilot toistaseksi aika vähissä, kun kissa stressaa tilannetta: jännittää kaulurin pitoa ja ennestäänkin liian hoikka tyttö syö huonosti. Onneksi sian sydän, raksut sekä keitetty kanajauheliha-voi-liemi edes hiukan maistuvat. Tuon "lihaliemen" keksin kun ei suostu nyt juomaan ollenkaan vettä.

Eilen kissa hetken kellotti rentoutuneena kehräten saunan lauteilla :)

Marika kirjoitti...

Toivottavasti kisu voi jo paremmin! Aivan uskomattoman suloinen kyllä, todella kauniinvärinen turkki.

Meidänkin tyttökisut on leikattu ja olen myös leikkauttamisen kannalla, ainakin sisäkissojen kanssa ja jos ei pentuja halua jossain vaiheessa. Kissalla on sitten mahdollisesti myös vaivoja vähempi vanhemmalla iällä, kun on leikattu.

trina kirjoitti...

Marika,
ehdottomasti haluttiin leikkauttaa, kun meinasi mennä hermo niin kissalta kuin meiltäkin noiden melkein yhtäjaksoisten kiimojen aikana. Eikä se ole kissallekkaan terveellistä.

Nyt kissa nukkuu paljon, kerää kai voimia. Juo edelleen huonosti eikä kamalasti syökkään, mutta aina jotain saan tuputettua. Kehrää kuitenkin tyytyväisenä, kun silittää.

SuviAnniina kirjoitti...

Silmään pisti tuo alakuvassa näkyvä nalle, apua, uskomatonta, minulla on (tai oli, koira söi häneltä naaman kuukausi sitten) ihan samanlainen, sen sisus on sellaista vanhanajan heinää...

Kisulle rapsutus ;-)

Amalia kirjoitti...

olet kaunis misusein. Terveisin poika nimeltä Doris ;)