Tämä kansa
silmät täynnä metsää
sydän jäätä ja nietosta
miten se voisi nähdä
tuntea oikein?
Puhe mykkää
kysymystä
huutoa pimeään korpeen
sanat jäiset hauraat
hukkuvat hankeen
sirpaleina putoilevat.
Jäähileinä.
Mutta
kevääseen uskoo
leskenlehteen rentukkaan
Kiurun lauluun
Juhannusyöhön
Silti
silti sielussa kevät
-Maaria Leinonen-
Kuvat Nukarinkoskelta.
Täällä sama joki syksyllä kuvattuna.
Upeita kuvia ja sopivat hyvin runoon, josta pidin myös!
VastaaPoistaMitä nietoksia
VastaaPoistaja hieno
rimpsuhelmakuusikin!
Kuuluisikohan
Kevään hiljaiset
huokaukset..jo..?
Rea,
VastaaPoistaKiva kuulla :)
Herne,
Linnut ainakin jo rupattelevat ja vaakkuvat innokkaasti.
Tykkään Maaria Leinosen runoista..
VastaaPoistaTämä sopi loistavasti sun kuviesi kanssa...Ihana tunnelma!!
Tänä talvena meitä on hellitty ihanilla luminietoksilla! Kaikki eivät niistä pidä, mutta minä tykkään kun on lunta ja pakkasta. Ja millaisia upeita kuvia nyt saakaan, kuten sinulla täällä aina on.
VastaaPoistaKaunis runo olikin ja hienosti sopi yhteen kuviesi kanssa.
VastaaPoistaKauniit kuvat!
hanne, Hanne ja Harakka,
VastaaPoistaKiitos teille!
Tykkään niin noista runoista, että pakko niitä on tännekkin laittaa. Kiva jos tykkäätte niistä myös. Samoin on kuvien tai kuvaamisen laita...
kosketti tuo runo..kuvasi jotenkin suomalaisuutta.Itse koen itseni voimakkaasti suomalaiseksi vaikka olen asunut täällä jo 16 vuotta ja puhun vain norjaa miehen ja lasteni kanssa.
VastaaPoistasatujacobsen,
VastaaPoistaMinulla on kadonnut käsitys siitä millaisia suomalaiset ovat, kun olen niin vähän ollut viimevuosina ulkomailla. Ehkä sen huomaisi paremmin, kun olisi välillä pois täältä ja palaisi.