Vuorossa vaaleanpunaiset

Mökkipuutarhassa ovat nyt kukintavuorossa vaaleanpunaiset kukat. Harjaneilikat ovat kyllä ehdottomasti suosikkejani. Ne sopivat niin hyvin hieman heinikkoiseen ja villiin luontopuutarhaan. En ymmärrä miksi näin kauniita ja helppoja kukkia ei arvosteta nykyään. Niin olen lukenut.

Pionihattu kissalla :) Kisumisu on nyt kipeänä. Se kohtasi vieraan kissan hiirijahdissa ollessaan ja ilmeisesti sen häntä joutui toisen kissan hampaisiin. Kuulin kovan rääkäisyn ladon luota ja juoksin kiireesti apuun. Kyllä sai vierailija kyytiä. Juoksin sen perässä ja karjuin niin kovaa kuin pystyin. Toivottavasti tunkeilija pysyy pois meidän mökin läheltä jatkossa.

Kissa potee nyt häntäänsä ja tarkasti seuraillaan tilannetta tarvitseeko lähteä lääkäriin. Eläinlääkärin kanssa olen ollut puhelimitse yhteyksissä ja koska kissa on suht reipas, kävelee ja syö, ei ilmeisesti suurempaa vammaa ehtinyt syntyä. Vaarana on vain, että puremajäljet tulehtuvat.

Kesäpikkusydän on yksi puutarhan kiitollisimmista kukkijoista. Se jaksaa kukkia koko kesän ja kaikkialla, valossa ja varjossa, eikä mitään ihmeellistä hoitoakaan kaipaa. Mainiosti se  sopii mielestäni myös söpöstelemään pionin seuraksi.

Tähtiputki sopii näköjään hyvin sormustinkukan kaveriksi. Korkeaksi kasvavat sormustinkukat saavat hyvää tukea terhakoista tähtiputkista ja muutenkin tunnelmaltaan ovat suloinen pari. Tähtiputki onkin yksinään aika mitättömän näköinen kasvi, mutta sopii toisten kasvien kaveriksi. Näitä yhdistelmiä laitan lisää ensi kesäksi.

Neilikoiden ja keltamaksaruohon väriloistoa.