maanantai 11. huhtikuuta 2011

Kevät koskella

Lähellä oleva koski pauhaa nyt vapaana. Vesi syöksyy hurjalla voimalla, niin että alkaa huimata, kun on vieressä. Nenä haistaa veden ja joen varrelle kohoavien kuivien rinteiden heinän tuoksun. Silmät hakeutuvat veden liikeeseen. Peipponen laulaa puun oksalla ja kiuru pellon yllä. Tekee mieli istuskella kivellä ja nauttia auringon paisteesta, tutkia jokainen lammikko ja puro. Kevät on aina ihme, suuri ihme.

4 kommenttia:

  1. Kevät on aina ihana ihme.
    Kauniit kuvat koskelta, monen mieli hiipii koskille ja avonaisten vesien äärille.
    Peipon laulua minäkin sain kuunnella, nähnyt en vielä, kiurutkin on näkemättä, ja kurkia ootan tutulle pellolle, ehkä kuun puolessa :)

    Ihanaa kevään jatkumista sinulle!

    VastaaPoista
  2. Kurkiaura ylitti Riihipirtin pihapiirin ja laskeutui metsäsaarekkeen taakse. Äänensä kuuluvat kuin fanfaari ylistyksenä Luojan herättämälle uudelle keväälle. Palokärki rummutti puun runkoon rytmejään ja antoi tarkkailla itseään vain matkan päästä. Lasten riemu joen uomassa virtaavasta vedestä on aito, vilpitön, joka kevät yhtä suuri.
    Sunnuntaina seurakunnasta palatessa ihmettelimme Aurajoen suuria jäälauttoja, joiden kulussa oli mahtia ja voimaa!
    Luonto herää unestaan. Näiden ihmeiden äärellä koen pienuuteni, nöyryyteni ja kasvatan ne iloksi ja kiitokseksi. Isän eteen.

    VastaaPoista
  3. Eikö olekin hienoa, että meillä on eri vuodenaikoja? Kevään ihmeestä emme saisi nauttia ilman sitä edeltänyttä talvea.

    VastaaPoista
  4. Seijastiina,
    Kevät on nyt yhtäkkiä edennyt kukonaskelin, olen aivan lumoutunut vapaana virtaavasta vedestä.

    Tinttarus,
    Sinulla on ollut mukavia kevätelämyksiä myös.

    Hanne,
    Vuodenajat ovat rikkaus, on hienoa asua Suomessa.

    VastaaPoista