Pienet talventörröttäjäkasvit ovat yksinkertaisuudessaan sympaattisia. Kasvin sisin olemus paljastuu, kun lumi ja pakkanen nakertavat kaiken ylimääräisen värin ja kukoistuksen pois. Jäljelle jää vain ranka siemenkotineen, oleelliset asiat elämän jatkumista varten. Hangen valkoisuutta vasten kasvit ovat kuin röntgenkuvassa, kovin alastomina.
Pelkistettyä kauneutta, kuin kalligrafiaa. Kiitos, harva huomaa paljaudessa piilevän mahdollisuuden. Minä näitä myös tuijottelen koirien ja lapsen kanssa, ihmetellen luonnon jatkuvaa muutostilaa jolla on syvä tarkoitus.
VastaaPoistaPikkupaju, kiitos itsellesi, on kiva, että on muitakin, jotka noita törröttäjiä tuijottelevat :) Luonnossa kaikki on tarkoituksenmukaista. Siksi se onkin niin levollinen paikka.
VastaaPoistaVaan mitä ihmeellisimpiin asentoihin ne taipuvat.
VastaaPoistaJa kauniisti taipuvatkin, Pekka.
VastaaPoista