Puutarha veden alla
Lakaise sade ovelle pehmeällä luudalla.
Kuivaa kyyneleet ikkunaruudusta.
Laske jalkasi varovasti kuparivadille ja
kuivaa se sitten kankaalla auringonvalossa.
Siirrä sivuun verkko, jossa on haalistunut auringonkukka-aihe.
Siellä, tomussa, nuori nainen seisoo hailakan ruusunpunaisessa
päällystakissaan. Mitä hän katselee, mitä hän kuuntelee?
Linnut kuin kaste hopeisessa laulussa,
näkymättöminä vihreissä pyörteissä.
Puut keinahtelevat kuin veden alla tuulisi.
Vain varovainen mutta kuitenkin liian äkkinäinen liike,
niin kukat sulkeutuvat, tuoksuttomina, palavina.
Maailma, ja kellon kajahdus.
Bo Carpelan
Oi miten kaunista! Carpelan on suosikkirunoilijani....
VastaaPoistaMargsan, Carpelan on ihmeellinen sanataituri, suosikkini myös.
VastaaPoista