lauantai 8. toukokuuta 2010

* * *


Kun jätän ikkunan auki
pimeään yöhön
kuulen mäntyjen hengityksen
hiljaisen hyminän
kuin lapsuuden iltalaulun
unen rajalla
unen sylissä
vielä unessa.

Ja unessa
kuljen avaraa valoisaa metsää
pihkarunkojen lomitse
sananjalkojen sylitse
ja hiljainen hyminä
kuin iltalaulu.
Ja metsällä
äitini ääni
isäni kasvot.

-Maaria Leinonen-

8 kommenttia:

seijastiina kirjoitti...

Ihana kuva ja runo!
rakastan Maaria Leinosen runoja!!
Siis aivan ihania nuokin oraat, kevät on tullut ja kasvu alkaa, kivaa katsella.

Hilja kirjoitti...

Tosi kaunis kuva, kuin maalaus!
Kaunista äitienpäivää.:)

hanne kirjoitti...

nostalgiset kortit..
ihana runo..
...äitini ääni ja isäni kasvot..

trina kirjoitti...

Seijastiina, Hilja Ja Hanne,

Kivaa viikonloppua ja äitienpäivää teille myös!

AAMU kirjoitti...

Raikas maisema, kaunis runo.

trina kirjoitti...

Aamu,
Mukavaa sunnuntaita sinulle myös!

Herne kirjoitti...

Kiitos Trina Kauniista
kuvasta ja runosta!

Voikos enää vaikuttavammin
sanoa..ja metsällä on
äitini ääni ja isäni kasvot!
Wau!

trina kirjoitti...

Herne,
Niin, minustakin se oli hienosti sanottu!