sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

Kevättä










Edellisen postauksen blogiähkyajatukseni saivat runsaasti vastakaikua. Kiitos kaikille rohkaisusta, vinkeistä ja omien kokemusten jakamisesta. Oikeastaan tämä bloggaus on minulle rakas harrastus, joskus liiankin rakas, niin että täytyy luoda rajoja, ettei tähän mene liikaa aikaa. Ja tänne on helppo paeta niinä hetkinä kun muussa elämässä väsymys tai huolet painavat. Oikeastaan tuo blogiähkyilyni taisi olla vain yksi reitti purkaa muuhun elämään liittyviä turhaumia. Me naisethan ollaan tunnetusti epäsuoria ilmaisemaan asioita :) Ja koska en omasta elämästäni täällä paljon pintaa syvemmältä kerro, joskus ne muun elämän rasitteet tulevat kiertoteitse tännekkin, vaikka kuinka yritän niitä estellä.

Yllä kuitenkin hieman kuvia eiliseltä retkeltäni maalle. Erityisen ilahtunut olin kevään ensimmäisistä leskenlehdistä, jotka huomasin huoltoaseman ojasta. Ensin luulin niitä keltaisiksi roskiksi, mutta leskenlehtiähän ne olivat.

Loppuksi: Tämä kappale on lempparini ja sopii näihin kevättulviinkin :)

10 kommenttia:

tinttarus kirjoitti...

Kevään lupauksia pullollaan ihana kuvasarjasi. Voi, miten minusta tämä aika vuodesta on sellainen, että siinä viivähtäisin niin mieluusti pidempään. KAikki uusi on taas edessä...Luonnon heräilyä talven sylistä on mukava seurata. Ulkona kevätauringon keralla moni huolenmykkyräkin suortuu ja hioutuu...
Iloiisa viipymisiä heräävän luonnon sylissä sinulle toivottelen!
Auringonpaistetta alkavaan viikkoon!

hanne kirjoitti...

kevät avaa meitäkin valtavalla valollaan ja voimallaan, auttaa uuden meissä syntyä ja vanhan käpristyä pois..
Silloin me usein olemme ristiriitaisia, levottomia...
jaksakaamme luottaa ja heittäytyä uuteen kevääseen..

Mikä on se voima joka ajaa tuhannet ja tuhannet muuttolinnut lähtemään vaaralliselle, raskaalle muutomatkalle pohjoiseen vaikka siellä etelässä ois varmaan ihan hyvä...

Meissä on tuo sama kutsu, sama huuto uuteen valoon ja elämänvirtaan..

Hilja kirjoitti...

Ihanaa kun on kevät!:)

Tykkään ihan hirveästi noista kahdesta lintukuvasta... vaikka olisvatkin vaan blondipokkarilla otettuja...;)

Luin sun edellisen blogiähkykirjotuksen ja tuli monta asiaa mieleen, en nyt tässä taida niistä sen enempää, paitsi että aion ottaa susta opiksi ja en välitä vaikkei ihmiset kommentoi, omasta ilosta aion blogiani vastaisuudessakin vaan pitää ja jokainen tykkää tai on tykkäämättä, hiljaisuudessa tai kommentoiden.

Niin ja sen verran haluan vielä sanoa että oon tosi iloinen että löysin tänne sun blogiin (sen kautta kun jätit kommentin mun blogiin) koska pidän tosi paljon sun "maailmakuvasta" tai miten sen nyt sanois... No joka tapauksessa, tykkään!:)

trina kirjoitti...

Tinttarus,
Kevät on tosiaan ihmeellistä aikaa ja menee niin hirveellä vauhdilla eteenpäin ettei perässä meinaa pysyä. Harmikseni siitepölyallergia pääsi yllättämään, eikä ulkona voi olla ennenkuin saan lääkettä ja se alkaa vaikuttamaan.

Hanne,
Kevät tuo toisille levottomuutta, toisille voimia, toisille väsymystä, tunteetta se tuskin ketään jättää. Lintujen muutto on käsittämätön asia!

Hilja,
Ja minä olen tosi iloinen sinun olemassaolostasi :)

Harakka kirjoitti...

Kevät on uuden alku, ja meissäkin silloin tapahtuu jotain, sen tuntee ihan selvästikkin.
Kun näemme ensimmäisen leskenlehden, niin iloitsemme siittä joka kevät aina yhtä paljon, kuin pikkulapsi uudesta lelustaan.
Mä en kuitenkaan ole nähnyt tänä keväänä leskenlehteä vielä, mutta sä oletkin löytänyt jo. Kaunis kuvasarja keväästä!

trina kirjoitti...

Harakka,
Leskenlehdet yllättivät minutkin.

Herne kirjoitti...

Täälläkin päin on
niitä kevättulvia,
jopa sielunsisäisenä.

Syksyisin haikeus
pesii olemukseen,
kun taas keväällä
ei oikein mahdu
omaan nahkaansakaan...

Valon ja Elämän sykkeessä
on vähän kuin liikaa,
näin pieneen hataraan tilaan.. :)
on kuin kana, luulee osaavansa lentää!

trina kirjoitti...

Herne,
Hauskasti ilmaisit keväisiä tuntemuksia!

seijastiina kirjoitti...

Kevät on ihanaa aikaa!
Täällä ei kovasti tulvi, eikä näy vielä leskenlehtiäkään.
Mutta iloista kevättä sinnepäin!

trina kirjoitti...

Seijastiina,
Vähäiset ovat tulvat täälläkin, Pohjanmaahan verrattuna.