"Kevät keikkuen tulevi", joku viisas on joskus todennut. Meillä ainakin vuoroin paistaa aurinko, sataa rakeita, vettä ja lunta. Kävin tarkistamassa ovatko ladut vielä hiihtokunnossa. Metsässä oli aika roskaista, voi suksenpohjat hieman kärsiä. Hanki ei näyttänyt enää niin puhtaalta valkealta kuin vielä hetki sitten. Mutta ei takerruta noihin kevättalven nurjiin puoliin. Joku totesi lehdessä, että toiset ihmiset odottavat koirankakkoja, toiset sinivuokkoja. Minä kuulun noihin jälkimmäisiin odottajiin.
Vaikka talvikuvat alkavat jo ilmeisesti täällä blogimaailmassa olla suosiokäyrästöllä niitä "menneen talven lumia" -luokkaan kuuluvia, niin uskallan kuitenkin laittaa yhden talvisen kirjavinkin kaikille luontokuvien ystäville. Juha Vartiaisen Ice Luonnon jäätaide on hieno kokoelma eri valokuvaajien otoksia jäästä.
Kirja oliskin mielenkiintoinen, mahtaakohan sitä olla jo kirjastossa, mpitääkin mennä katsoon, kiitos vinkistä!
VastaaPoistaRäystäät sulavat,
VastaaPoistaja talvehtinyt
sielu sulaa.
Tykkään keväästä
ja odotan Sinivuokkoja
tuonne "tuulisen kiven"
rinteeseen!
Oletko Trina muuttohomissa?
Harakka,
VastaaPoistaKirja ei ole ihan tuore, löysin sen kyllä uutuuksien hyllystä kirjastosta.
Herne,
On kiva keväällä kiertää tutut paikat, joihin tietää tulevan vuokkoja, leskenlehtiä, kieloja...
Ollaan muuttamassa ensi syksynä.
Varmasti aivan ihania ja upeita talvikuvia tuossa kirjassa. Ja upeita on sinunkin jääpuikko-kuvat! Kyllä noita talvisia kuvia vielä jonkin aikaa jaksaa katsella, sitä paitsi kevät-talven talvikuvat voivat talvisuudesta huolimatta sisältää pilkahduksen siitä keväästä... erityisesti tuo sinun ensimmäinen kuvasi on oikein keväinen, voi melkein kuulla veden solinan...
VastaaPoistaMarika,
VastaaPoistaSe on totta, että nyt on luonnossa jo aivan erilainen sävy valossa ja tunnelmassa. Se keväisempi pilkahdus!