torstai 10. joulukuuta 2009

Tunnelmaan hukkunut



Joulusaarna

Kynttilät, kuuset,
omenat, tortut, tähdet.
Joulun tunnelman tuojat.
Jotenkin tuntuu,
että jouluni
ovat hukkuneet
tunnelmaan.
-Tiellä kulkee
yksinäinen mies
muovipussi kädessään.
Kulkiko
joulusaarna
siinä ohitseni?

-Helena Viertola-

6 kommenttia:

  1. Ihastuttava runo ja tykkäsin kuvista. Ja tuosta runosta tuli jotenkin hyvä fiilis!!!

    VastaaPoista
  2. Tuo runo pistää ajattelemaan sitä, mitä Joulun sanoma oikeastaan on ja mistä se Joulu loppujen lopuksi tulee.

    Kiitos runosta ja tunnelmallisista kuvista :)

    VastaaPoista
  3. Niin,
    Joulun sanoma
    ei ole suurieleinen,
    silti se on kaikki.
    Toivo syntyi maailman
    surkeuden keskelle.

    Komerssialismi on
    kehittänyt ostojoulun,
    sydämen Joulun sijaan.

    Lapsoset tarhassa kerran
    tuumasivat, että Joulua
    vietetään että pukki saisi
    tuoda kilteille lapsille
    lahjoja, äiti ja isi olivat
    sanoneet.

    Oikea Joulu on siitä
    ainutlaatuinen, että
    se on lahjaa ´ei-kilteillekin`
    lapsille.

    VastaaPoista
  4. Heips teille kaikille!

    Jouluruonoja olen paljon nyt lueskellut ja tämä pysähdytti pohtimaan. Niin paljon kaikenlaista loistoa ja runsautta. Näin joulunaikaan se korostuu. Mutta myös yksinäisyyttä, sairautta,köyhyyttä,kärsimystä, niin Suomessa saati sitten muualla maailmassa. Missä on oma sydämeni?

    VastaaPoista
  5. Runo laittaa miettimään, että kuinka monen ihisen pitää viettää joulunsa josain veneen alla muovipussi vain kädessään..?
    Haluaisimme heitä paremminkin muistaa, tuoda heillekkin, joulunsanoma ja joulu ruokineen ja lämpäöineen!
    Kumpa oisi heitä enemmän,,Hursti, se oli se sukunimi.
    Ensin isä ja nyt poika.Auttavat heitä, ja kulkevat kappaleen matkaa heidän kanssaan, se on hienoa työtä!
    Kumpa heidänlaisiaan olisikin enemmän!

    VastaaPoista
  6. Harakka,
    Lämmin ajatus sinulle, olen samaa mieltä kanssasi!

    VastaaPoista