Meidän naukulaisella on omalaatuinen tapa käydä sohvannurkkaan kerälle. Se käy ensin istumaan ja sitten se painaa pään eteen jalkojen päälle hiukan sivulle kiertäen. Siitä se sitten ajan myötä valuu alemmaksi normaalille kerälle. Joskus näyttää siltä, että se nukkuu istualtaan pää jalkojen välissä.
Meillä on eletty viime aikoina (kissa on ollut meillä 2 kk) aika levottomia öitä. Kun yöt ovat mukamas seurustelun, hiippailun ja leikin aikaa, eikä nukkumisen. Öiset oven raapimiset ja naukumiskonsertit ovat toisen tyyppisiä kuin ennen leikkausta, nyt halutaan ihmisseuraa. Voi pientä karvalasta!
Ihana blogi sinulla. Kauniita kuvia ja erityisesti pidän teksteistäsi - ne ovat koskettavia <3
VastaaPoistaSe on ihana, kissa siis! : )
VastaaPoistaKaunis kissa ja kuvat. Niin suloinen, tuli taas kissaikävä.
VastaaPoistaJos sallit, kerron omia kokemuksia vähän. Minä loin selvät pelisäännöt ja pitäydyin niissä. Joko kissa pääsee sisään huoneeseen tai sitten ei - raapiminen tai naukuminen ei saa päättyä siihen, että se "tän kerran" saa tulla. Mun kissat tosin nukkui sängyssäni. Tuntuu rankalta, mutta niin minä kissani olen kouluttanut. Jos yöllä hillui, joutui toiseen huoneeseen ovi kiinni, ja ulos pääsee vasta, kun on ollut raapimatta ja hiljaa reilun ajan. Jokainen kissani (ja koirat) on antanut nukkua yöt ja minä päätän, milloin noustaan.
Ystäväni sitten taas on kissojen palvelija, ja päästää niitä sisään ja ulos monta kertaa yössä - ei kiva!
Niin suloinen kerrassaan...euihän tuollaiselle kerälle voi olla vihainen...
VastaaPoistamun kissat ravaa ikkunoista ulos yöllä ja sisään tullessaan raapivat ikkunaa niin kauan , että avaan...he pääsisivät itsekin...
Ihanalla harmaalle pallerolla silityksiä niin, että sen kehräys kuuluisi tänne asti. Ihanat kuvat kissasta ja alan kaipaamaan omaa kissaa ja muistelen kaikkia niitä menneitä ihania kehrääjiä.
VastaaPoistaLiityin lukijaksesikin ja viihdyn täällä sivuillasi!
Kisuli on kauniin värinen. Ja olet onnistunut täydellisesti kuvien kanssa :)
VastaaPoistaOi, kun ihana pörröinen kerä!
VastaaPoistaEi tollaselle kyllä vihanen ainakaan voi ola!
Hei kaikki ja kiitos kivoista kommenteista :)
VastaaPoistaEi kissalle voi vihainen olla, välillä vaan vähän väsyttää sen ketkut temput :) kun on nuori, energinen ja sosiaalinen kissa. Ihana sellainen! Rajat ollaan pidetty, ettei pääse raapimalla ja naukumalla huoneeseen sisälle. Aikansa oppiminen tietysti vie. Leikkihetkiäkin täytyy järjestää, kun ei toista kissakaveria ole. Semmoinen suloinen pallero.
Tervetuloa Caritalle ja Tarulle mukaan! Toivottavasti viihdytte jatkossakin!
Aivan valtavan suloinen tuo teidän kisu! Ihanan harmaakin vielä, tekisi heti mieli silittää ja paijata :)
VastaaPoistaMeillä kissoilla on selvä sääntö ettei pöydille hypitä. Siitä pitävät kiinni, paitsi silloin kun ei olla itse paikalla tai nukutaan (pöytäliina kyllä paljastaa missä kisu on pöydällä makoillut ;)
Toinen kissoistamme nukkuu lähes joka yö minun tyynyn vieressä, toinen milloin missäkin, ei ole ihan niin vakiintunut mihinkään kohtaan niinkuin sisarensa. Mutta suloisia molemmat, yhtä kaikki. Aivan niinkuin sinunkin kisusi!
Tulin tänne vielä toivottamaan sinut ja harmaan pallerosi tervetulleeksi blogini lukijaksi : )
VastaaPoistaMarika,
VastaaPoistameidän kissa ei pääse makkariin (allergisten ei kannata sellaista suosia) mutta pöydille saa hyppiä. Ovat sellaisia suloisia ketkuja ;)
Taru,
Kiitos, kiitos!
Mikään ei ole niin
VastaaPoistasydäntä hellyyttävä
näky, kuin Kissa kerällä!
Kehräyksissään!
Äiti sanoi aina,
että Kissa
on Lääkettä,
ja olen samaa mieltä,
nyt. Ennen vähän ajattelin
että Mummojen höpinää...:)
Kissan pehmeä olemus ja
lahjomattomuus kaikessa,
se, kun se tykkää ihmisestä,
niin se tykkää. Ja kun
se juttelee ja kertoo asioita!
Herne,
VastaaPoistaovat ne niin suloisia pikku otuksia! Meidän kissa juttelee paljon, kulkee perässä ja haluaa olla aina lähellä. Tänään käytiin eläinlääkärissä rokotuksilla, toista pelotti kamalasti, mutta oli niin reipas kuitenkin lääkärin pöydällä.