torstai 18. lokakuuta 2012

Suolammella


Minä iloitsen
tämän maailman ihanuudesta.
Yhdessä heräämisen silmänräpäyksessä
minä käsitän enkä sittenkään käsitä
kuinka runsas ja rikas maailma on
ja kuinka minä täytyn ääriäni myöten
alati uudistuvasta elämästä.

Minä iloitsen elämästä,
sen lukemattomista muodoista,
sen kekseliäisyydestä ja kehityksesta,
ajatuksista ja teoista,
kukinnasta ja kuihtumisesta,
suuruudesta ja pienuudesta.

Olen osa tätä ihanuutta,
otan vastaan ja annan,
olen tietoinen olento
joka havaitsee ja pohtii,
joka tiedostaa itsensä ja ilmaisee itseään.
Olen sanoinkuvaamattoman rikas
ja jaan kanssasi sen minkä kykenen jakamaan.

Ulrich Schaffer

9 kommenttia:

  1. Voi ihanuus noita kuvia ja runokin niin herkkä!

    VastaaPoista
  2. Upeita kuvia!
    Olet kyllä taitava kuvaaja.

    VastaaPoista
  3. Taas täällä tuli vastaan heti niin tosi kauniita kuviasi luonnosta!
    Ihan kuin itse olisi saanut siellä olla.
    Runo myös kaunis ja herkkäkin.

    VastaaPoista
  4. vettä vasten kuvatessa onnistuneista kuvista voi tulla tosi kauniita, kuten näissä sun kuvissa. puut ja muut kasvit piirtyvät hienosti veden pinnasta. :)

    VastaaPoista
  5. Heipä hei kaikki,
    suot ja suolammet ovat ihanan rikkaita paikkoja tuoksuineen, aina yhtä ihmeellisiä ja virkistäviä ympäristöjä. Jotain sieltä aina tarttuu kameraankin mukaan.

    VastaaPoista
  6. Voi mitä värejä, kontrasteja ja ihanuuksia! Seinälle nuo kaikki tauluna laittaisin! Kiitos kun toit Suomen syksyisen tunnelman ja tuoksut kuvillasi hetkeksi tänne Irlannin aamuun!

    VastaaPoista
  7. Heljä, toivottavasti siellä vihreällä saarella on premmat kelit; täällä sataa vettä kaikki päivät.

    VastaaPoista
  8. Ihastuttavia kuvia. Suolammet ovat etenkin syksyllä yksinäisiä ja salattuja paikkoja.

    VastaaPoista
  9. AAMU, yksinäisiä ja salattuja paikkoja, -kyllä. Kuitenkin luomakunnan keskellä ihmisellä jokin yhteys ja läsnäolon tunne.

    VastaaPoista