lauantai 7. huhtikuuta 2012

Lisää hyvän mielen asioita

Have you ever wandered lonely through the woods?
And everything there feels just as it should
You're part of the life there
You're part of something good
If you've ever wandered lonely through the woods
if you've ever wandered lonlely through the woods

Have you ever stared into a starry sky?
Lying on your back you're asking why
What's the purpose I wonder who am I
If you've ever stared into a starry sky
Have you ever stared into a starry sky

Have you ever been out walking in the snow?
Tried to get back to where you were before
You always end up not knowing where to go
If you've ever been out walking in the snow
If you'd ever been out walking you would know

*****
Vianna, Elämää pellossa-blogista heitti haasteen, jossa luetellaan hyvää mieltä tuovia asioita. Olen jo kerran noita ilonaiheita listannut täällä, mutta eipä haittaa miettiä toisenkin kerran. Oikeastaan hyvää mieltä tuovat asiat liittyvät nyt aika hyvin tuohon kappaleeseen, jossa vaelletaan metsissä, katsellaan tähtitaivasta ja rämmitään lumessa. 

En tykkää viettää aikaa Helsingin keskustassa, varsinkaan ruuhka-aikaan, mutta välillä joudun sinne kuitenkin menemään. Mutta miten ihana onkaan ruuhkassa poukkoilun jälkeen mennä metsään, luontoon. Eräänäkin iltana suorastaan juoksin läheiselle pellolle ja hyppäsin lumihankeen selälleni makaamaan, tekemään lumeen enkelin. Eilen lähdin räntäsateesta huolimatta ulos joen rannalle kävelemään ja niinpä kun sade lakkasi, näin joen toisella puolella pelolla kaksi kettua jotka kisailivat ja juoksivat pitkin peltoa. Seurasin kettujen juoksua pitkin joen vartta ja kuuntelin samalla mustarastaiden laulua. Kokemus oli sykähdyttävä. Ja ensimmäiset leskenlehdet nähtyäni tulin myös kovin iloiseksi, sillä en osannut kuvitella, että lumisateiden keskellä jaksavat vielä kukkia. 

Moni muukin asia tuo hyvää mieltä, mutta nämä halusin nyt teille jakaa. Olisi myös kiva kuulla mikä tuo sinulle hyvää mieltä?

6 kommenttia:

mustakissa kirjoitti...

Oi miten ainutlaatuinen luontokokemus tuo onkaan ollut! Itselleni metsässä kulkeminen jo sinänsä on aivan mahtavaa. Luulen, että samanlaista sykähdystä koin, kun kerran sienessä ollessani hirvi juoksi aivan editseni. Olin kyykyssä keräämässä suppiksia, eikä se huomannut minua. Enkä minä ehtinyt edes säikähtää. Siinä se suuri eläin mennä tepasti ja minä vain tuijotin sitä.
Lintujen laulu on parasta musiikkia mitä tiedän, mustarastas aivan loistava laulaja.
Tiedäthän sen hetken kesäiltana, kun aurinko on juuri katoamassa puiden taakse, on tyyntä ja hiljaista. Silloin nautin kulkiessani pihalla ja kukkien tuoksu voimistuu. Se on se rauhan tunne joka hiipii joka soluun. Jos tämän kaiken tiivistää yhteen sanaan, hyvää mieltä tuo luonto.
Olipas se pitkä loritus, mutta tuli niin hyvä mieli kirjoituksestasi, että oli pakko:)

AAMU kirjoitti...

Kun kevätaurinko availee silmiä.

trina kirjoitti...

Mustakissa, kyllä tuota hirven ohi lompsimista olisi voinut säikähtää :) Nuo ovat niitä erityisiä luontokokemuksia. Kyllä ihan arkisetkin, päivittäiset luontokokemukset ovat aina voimauttavia. Ja nuo kuvalemasi kesäillat... niissä on oma lumonsa.

AAMU, näyttäisi tuo kevätaurinko keveästi hymyilevän pilviverhon takaa nytkin :)

Irmastiina kirjoitti...

Pitääpä kertoa juttu, mikä tapahtui edellisessä kodissa.
Olin tulossa kesäteatterista kotiin ja katselin olohuoneen ikkunasta, että kenen koira se siinä ikkunan talkana on. Kun "koira" lähti liikkeelle huomasin, että Kettu Repolainenhan se siinä jolkottaa.....:)

hanne virtauksesta kirjoitti...

Olen niin etuoikeutettu!
Saan joka päivä kulkea metsässä.

Kaikki ihmiset eivät välitä niin luonnosta tai kaikilla on harvoin mahdollisuus sukeltaa metsään, niityille..

Lapsuudessani syntyi tuo vankkumaton rakkaus luontoon. Sain vaeltaa, juosta, rakentaa majoja, kiipeillä puuhun..ei rajoja, ei kieltoja..

ihanan raikas cantrybiisi.
ihania metsäretkiä sinulle trina♥

trina kirjoitti...

Irmastiina, ketut ovat välillä aika rohkeita.

Hanne, lapsuudesta minullekkin on syntynyt rakkaus luontoon. Oikeastaan suorastaan asuin metsässä kaikki päivät.