torstai 22. maaliskuuta 2012

Metsä on lintujen koti

Uskokaa tai älkää, mutta myös nuo ensimmäiset kuvat ovat eilen kuvattuja. Olen taas päässyt mielipuuhani pariin eli lätäkköjen kuvaamiseen : ) Eilen kyllä humpsahdin tuonne lätäkköön, niin ahneesti vesimaisemia tihrustin.

Metsässä kävellessä tuli mieleeni eräs lehtijuttu, jossa joku nainen kertoi aina menevänsä metsään huutamaan. Tuo ajatus jäi minua askarruttamaan, sillä itse koen olevani metsässä vieraana lintujen ja muiden eläinten kodissa. Metsässä tekee mieli liikkua mahdollisimman ääneti, ettei häiritse. En osaa kuvitella huutavani metsässä (tosin en harrasta huutamista muuallakaan). Tietysti, jos on pakottava tarve huutaa, niin kai metsä on parempi paikka kuin kotona kiusata mölyllä perheenjäseniä.

8 kommenttia:

Harakka kirjoitti...

Kauniita unenomaisia, usvaisia kuvia.
Tuntuu niin lämpimältä...
Mutta sama täällä,koitan kulkea metsässä aina hiljaa, tai se tulee kuin itsestään. Siellä vaan kulkee kuunnellen ja katsellen hiiren hiljaa...

trina kirjoitti...

Harakka,
niinpä, luonto on kuin yhtä suurta ihmettä, josta nauttiessa haluaa olla rikkomatta sen rauhaa. Lämpöistä kevään jatkoa sinulle.

AAMU kirjoitti...

Olet onnistunut taas saamaan värit jännittävästi loistamaan.

hanne virtauksesta kirjoitti...

Aina niin ihanat kuvat sinulla Trina!

minäkään en haluaisi huutaa metsässä. Päinvastoin, hiljaisuus valtaa minut..

trina kirjoitti...

AAMU,
väri alkaa pikkuhiljaa vallata alaa luonnossa.

Hanne,
helpompaa kuin piirtäminen tai maalaaminen tuo kuvien otto, minulle.

mustakissa kirjoitti...

En huutaisi metsässä minäkään, sillä silloin ei voisi kuulla metsää.
Kauniita kuvia taasen, mukavaa viikonloppua!

Tillariina kirjoitti...

Mä luulen, että lintu kakkii päähän tai orava heittää kävyllä tai jotain vielä pahempaa, jos metsässä alkaa kovin huutelemaan!

trina kirjoitti...

Mustakissa ja Tillariina,

Kiva kun piipahditte täällä blogissa :) Mukavia hetkiä luonnossa teillekkin.