torstai 1. heinäkuuta 2010

Päivänkakkarankeltaista heinäkuuta!





On taas se aika kesästä kun päivänkakkarat helottavat aurinkoisina teiden varsilla, niityillä ja kukkapenkeissä. Meillä ei voi kissan takia pitää niittykukkia pöydällä maljakossa (ne kaatuvat ja en jaksa tutkia mitkä ovat myrkyllisiä, kun murunen tykkää natustella kaikkia kasveja). Korkealla hyllyillä ja kaappien päällä taas kukkia ei huomaa, ne pitäisi sijoittaa katseen korkeudelle. Vaihtoehdoksi jää seinät. Kukat maljakkoon, maljakko koriin ja kori seinälle.

Toinen Päivänkakkarankeltainen asia liittyy koruihin. Hellepäivien ratoksi innostuin virkkaamisesta ja nypelsin tuollaisen päivänkakkararannekorun. Lisää erilaisia tyttömäisiä koruja tuosta voisi kehitellä, niin mukavaa tuollaista pientä virkkaustyötä on tehdä, kun valmista tulee nopeasti ja virkkaustyötä voi kuljetella mukana eri paikoissa.

Kolmas Päivänkakkarankeltainen asia liittyy greippiin. Helteellä ei ruoka maistu, joten olen alkanut taas vaihteeksi suosia noita hiteiksi nousseita smoothie-juomia. Teen sekoituksia niistä aineksista mitä kaapista löytyy. Greippi on mukavan pirteä ja makua pehmentämään olen laittanut viimevuotista pakastemansikkanektaria. Lisäksi laitan rahkaa ja turkkilaista jogurttia. Sauvasekoittimella kaikki keskenään sekaisin. Tuo mansikkanektari on hyvä konsti säilöä mansikat pakkaseen. Nektarin tekokin on yksinkertaista. Tuoreista mansikoista poistetaan kannat ja kokonaiset mansikat soseutetaan juoksevaksi nektariksi sauvasekoittimella tai jollain vastaavalla vempeleellä. Lopuksi lisätään hiukan sokeria ja pakastetaan tavallisiin pakastusrasioihin. Valmista nektaria voi juoda sellaisenaan, käyttää kiisselien pohjana, moussehyytelökakuissa, marjarahkassa jne. Todella monikäyttöistä, jos ei tykkää kokonaisista tai murskatuista mansikoista sattumineen.

9 kommenttia:

AAMU kirjoitti...

Päivänkakkara taitaa olla sydänkesän vertaus. Lisäksi se johdattaa ajatukset lapsuuden kultaisiin kesiin.

Hilja kirjoitti...

Ihana rannekoru! Tuollanen hiuspantakin vois olla aika kiva (mä aina haaveilen hiuspannoista vaikka en voi niitä ees käyttää).

Herne kirjoitti...

Pirteitä luomuksia, Trina!

Päivänkakkaroista on yksi kiva muisto nuoruusajoilta, kun silloin 70v- tätini virkkasi minulle päivänkakkarapikinit!
Ne olivat oikein upeat, ja
luokkakaverit olivat kateudesta
vihreitä:)

Oikein ihanaa Kesää,
Sinulle ja Teidän Väelle!

Harakka kirjoitti...

Ihania päivänkakkaroita täällä ja rannekorusi tosi hieno!
Jos sulla on ohje siihen, niin laita ihmeessä meillekkin se tänne!
Tulin suakin kurkkaan ja toivottaan hyvää kesänjatkoa, olen vielä ite blogilomala hetken.

trina kirjoitti...

Aamu,
Ihana ajatus tuo sydänkesän vertaus!

Hilja,
Kaikkea kivaa tyttömäistä päivänkakkaroista voi kehittää. Hiuspantakin on hyvä idea!

Herne,
Hih, päivänkakkarabikinit :o)

Harakka,
Ihana kun käyt kurkkimassa ja moikkaamassa täällä blogimaailmassa. Hyvää blogitaukoa sinulle!

Ei ole varsinaista ohjetta koruun, tein sen omasta päästäni. Kukkaan on ohje, sovelsin sitä. Voin laittaa kukan ohjeen tänne.

Marika kirjoitti...

Hyvä idea tuo, siis pakastaa mansikkaa soseutettuna. Kokonaisia mansikoita kun pakastettuna tulee syötyä aika vähän, koska ei ne ole oikein mistään kotoisin sulaneina. Lisäksi menevät tosi paljon pienempään tilaan soseena (kun ainakin itselläni on vain pieni pakastin, joten syksyisin tila tahtoo loppua auttamattomasti kesken).

trina kirjoitti...

Marika,
En suostu enää syömään pakastettuja klönttimasnikoita :(

seijastiina kirjoitti...

Nektarit on herkkuja, teenkin paljon kesällä.Kauniit nuo päänauhat ja ranneke, päänauhat on muotia, tahtoo sellasen!
Päivänkakkarat on parhaimmillaan juuri nyt, pidän niistä :)
Mukavaa alkavaa lämpöistä viikkoa :)

trina kirjoitti...

Seijastiina,
Eikun virkkailemaan ja siemailemaan viileitä nektareita, pirtelöitä, smoothie-juomia :)