Ensiksi kokemuksia joulukielon hyötämisestä. Marraskuun puolivälin jälkeen kaivoin mökiltä vesisateessa, sormet kohmeessa kielon juurakoita ylös maasta. Koitin löytää mahdollisimman paljon niitä pulleampia alkuja, jotka ovat kukkaversoja. Kotona otin sammaleella peitetyt juurakkoruukut marraskuun lopulla kylmästä ulkoeteisestä sisälle. Samalla kostutin juurakot läpimällä vedellä ja pistin hyllyyn tekeytymään. Kun versot olivat noin 5 cm:n mittaisia, pistin ne ikkunalle valoon kasvamaan. Kun kukkanuppuja alkoi näkyä, kastelin lannoitevedellä.
Nyt kielot sitten kukkivat, sopivasti jouluksi. Kovin muhkeita eivät ole, vaan paremminkin hentoja ja pikät varret tahtovat kaatuilla. Mutta aivan ihanan kesäinen kielon tuoksu noista tulee, niin että suorastaan kuulen käen kukkuvan, kun pistän silmät kiinni.
Viimeisissä kuvissa esimerkit muutamista pakettikorteista ja pipareista, jotka ehtivät jo melkoisesti huveta ennenkuin ehdin tallettaa niitä kameralle.
Mukana haasteessa:
Palaan vielä ennen joulua blogiin, mutta satunnaisille vierailijoille toivotan jo Hyvää Joulua!