Auringonlaskua metsästämässä

Väliin hiukan luontokuvia ja -juttuja. Makrokuvaus kun on eniten oma juttu valokuvauksessa. Harrastus on jäänyt vähemmälle, kun tulee kuvattua nykyisin enemmän kännykällä. Nyt aurinkoisina päivinä olen kaivanut kameran objektiiveineen esille ja lähtenyt ulos pihalle ja metsään enemmän sen kanssa.

Pihalla ei ole paljon kuvattavaa, kun kasveja on siellä vielä aika vähän. Hortensian taimesta oli kuitenkin jäänyt muutamia kukkavarsia hangen päälle talveksi.

Hortensia on kuvauksellinen myös talviasussaan.

Lähimetsän kanervikkoa.

Löysin äskettäin lähialueelta uuden metsässä sijaitsevan kävelyreitin. Tai paremminkin metsätien, eihän maalla mitään varsinaisia kävelyreittejä ole. Alueella oli houkutteleva mäki ja maisemantynkä hakkuuaukean takana.

Ajattelin kuvata auringonlaskua, mutta olin liian aikaisin paikalla. Aika kuitenkin kului nopeasti, sillä ainahan luonnossa kuvattavaa riittää.

Mäellä oli myös tikan paja, joten seuraakin oli. Ensimmäisenä iltana unohduin seurustelemaan tikan kanssa niin intensiivisesti, että aurinko ehti laskea metsän taakse. Oli katsottava kellosta tarkka auringonlaskun aika ja tehtävä treffit auringon kanssa suraavaksi illaksi.

Seuraavana iltana keskityin tuijottamaan auringon suuntaan, vaikka tikka oli taaskin paikalla.

Nyt on auringonlasku ikuistettu tässä paikassa. Seuraavaksi menen käymään koskella. Siitä juttua piakkoin.