sunnuntai 21. elokuuta 2016

Seinävuoren rotkolaakso

Tuusniemi

Ihana retki aurinkoisena sunnuntaipäivänä. Kyllä jyhkeät havupuut, rosoiset kalliot ja lempeän iloisesti soliseva puro sekä kauniin tumma suolampi virkistävät olemuksellaan kummasti ihmisen sisintä ja ruumista. Maasto oli paikoin liukas, vetinen ja hankala (ehkä matkanteko olisi ollut sujuvampaa, jos penikkavaivaiset sääreni ja kipeät nilkkani olisivat olleet paremmassa kunnossa), mutta eipä tuo reilun parin kilometrin reitti ollut lainkaan liian raskas. Nuotiopaikka oli kaunis, mutta ruuhkan vuoksi söimme eväät muualla. Kaunista suomalaista luontoa. Suosittelen!

Tervetuloa uusille lukijoille mukaan porukkaan!

12 kommenttia:

Tillariina K. kirjoitti...

Oi ihanaa! Tuota luontoretkeilyä ilman sai olla tänä kesänä. Jos vielä nyt syksyllä pääsisi! :)

paleredrose kirjoitti...

Vautsi mitkä maisemat! Luonnolla on kyllä aina ihmeellisen virkistävä vaikutus ja noissa maisemissa kyllä mieli lepää. Kuvat sopisivat suoraan vaikka maalausaiheiksi. Terkuin Katja

Huopalintu kirjoitti...

Tillariina, syksyllähän se on paras retkeilyaika, kun ei ole hyttysiä :)

Katja, luonto on ihmeellisen voimaannuttava paikka. Tänään on puidenhalauspäivä, joten mars metsään :)

Timi kirjoitti...

These forests are so beautiful!
I wish I could live there, too! :o)

Koivikon Katveessa - Jenspa kirjoitti...

Kauniit on maisemat! Rakastan luonnossa liikkumista. Mikäs onkaan parempaa, kuin napata shetlanninponi koiran fleksiin ja lähteä sen kanssa metsäretkelle. Istahtaa välillä mättäälle nauttimaan luonnon rauhasta ja napostella siinä samalla muutamat kirpeät puolukat ponin kanssa. <3 Tänä vuonna en ole retkille päässyt, kun koko vuoden olen könkännyt kyynärsauvojen kanssa loukkaantumisen vuoksi, mutta onneksi on pieni puolen hehtaarin koivikko takapihalla. Kyllä vaan se metsä tekee hyvää, kun käy edes siellä vähän pyörähtämässä. Jalkasin kunnon metsään on tuskin vielä pitkään aikaa asiaa, mutta odotan kovasti kepeistä eroon pääsyä, jotta pääsisin edes ratsain tai ponin kärryjen kyydissä haukkaamaan happea metsän siimeksessä. :D Mukavaa alkanutta viikkoa!

marliska kirjoitti...

Jylhät ja kauniit retkimaisemat.

Beate56 kirjoitti...

Kauniit kuvakulmat ja paikka on niin rauhoittava. Me kävimme eka kertaa elokuun alussa Seinävuorella. Olen ikäni asunut Savossa mutta niin vain tämäkin upea luonnonnähtävyys oli kokematta. Laitoin myös blogiini kuvia. Suosittu näkyy olevan mutta kyllä me eväät sovimme syömään pöydän ääreen ja kiire näkyi monella olevan ja parilla ukkelilla kaljatötsät janojuomana ja rotkon laitoja kulkivat. Hyvää elokuun loppua sinulle.

Huopalintu kirjoitti...

Timi, there is lot of forests here in Finland. I like to walk there.

Jenspa, hevosen tai ponin kanssa ulkoilu olisikin superihanaa! Minulla oli lapsena oma poni ja touhusin muutenkin kylän hevosten kanssa. Voimia sauvaköpöttelyyn sinulle!

Beate56, huonosti on tuo paikka mainostettu, mutta kyllä siellä kävijöitä silti näyttää riittävän. Aika varovainen tuolla saa olla liikkuessaan, jos on kaljapäissään! Meillä oli auto toisella parkkiksella ja siellä oli myös päytä ja hyvin tilaa juoda kahvit.

Huopalintu kirjoitti...

Marliska, Suomessa näitä riittää, onneksi vielä.

Vanha Virsi kirjoitti...

Onpa upeat maisemat siellä, ihana retkeilykohde.

Navettapiika kirjoitti...

Melekee rupes huimaamahan pelekkä rotkokuvien katteluki. Hianosti syksyn leheret täplittää pitkospuut.

Huopalintu kirjoitti...

VAnha Virsi, näitä itselle uusia retkipaikkoja on kiva kiertää.

Navettapiika, oli siellä aika hurja pudotukset ja kun ei ollut edes kaiteita. Kýllä se jo kummasti alkava syksy värittää maastoa.