sunnuntai 13. elokuuta 2017

Kuulumisia ja puutarhatunnelmia

Heipä hei kakille jotka vielä blogiini eksyvät :)

Kesä lähenee loppuaan, joten laitan tähän hiukan tunnelmia mökkipihalta heinäkuun lopulta. Ehdin sitten kuitenkin näkemään pionien ja ritarinkannusten kukintaa. Kovin ilahtunut olin myös harjaneilikoista, jotka vuosi sitten  kukkivat aika heikosti. Mökin kukkaistutukset ovat sekoitus niittykukkia, perennoja, kaksivuotisia kasveja ja monivuotisia yrttejä. Rentoa tunnelmaa siis.

Muista kuulumisista sen verran, että meitä on kohdannut suuri suru, kun rakas kissaystävämme Seemi sairastui (kasvain vatsassa ja diabetes) ja jouduimme nopeasti tekemään tuskallisen päätöksen ja saattamaan hänet pois kärsimyksistä. Ikävä on suuri ja koska tapahtumat ovat vielä tuoreita, en pysty ajattelemaan asiaa enempää tai kohtaamaan hyviä muistoja, joita on lukemattoman paljon. Koetan selvitä arjesta ja jatkaa elämää eteenpäin. Mieheni hautaa kissan pian mökkipuutarhaan, paikkaan jota Seemi kaikkein eniten rakasti. Vielä viimeisinä elinpäivinään ja heikoilla voimillaan se metsästi mökkipihalta myyrän.

Hyvää loppukesää teille kaikille!

14 kommenttia:

Satu /Talossano23 kirjoitti...

osanottoni suruun, lemmikin poismeno on suurinta tuskaa <3 Vaikka päätös on raastava, niin hienon päätöksen teitte ja autoitte rakkaintanne <3
Etsi 'helpotusta' kukista ja niiden voimastaja istutat jotain kaunista rakkaan lemmikin haudalle.

mustakissa kirjoitti...

Voi osanottoni ja lämmin halaus<3 Seemi oli niin kaunis ja suloinen. Vain aika voi muuttaa surun kauniiksi muistoiksi, eikä sitä voi hoputtaa..

Mökkipuutarhasi on kaunis ja juuri oikea lepopaikka siellä paljon viihtyneelle ja kuvissakin meitä ilahduttaneelle Seemille. voimia sinulle ja miehellesi.

Huopalintu kirjoitti...

Satu ja mustakissa, kiitos.

Ilona Winebridge kirjoitti...

Seemin on hyvä nyt, sinun vasta joskus myöhemmin

Vanha Virsi kirjoitti...

Kyllä teidän mökkipuutarhassanne onkin kaunista! Eipä ihme, että Seemikin sitä rakasti. Ihanaa, että se haudataan sinne rakkaaseen paikkaan. Voimia teille suuressa surussanne <3

Cheri kirjoitti...

Lämmin osanottoni. Surullista kuulla Seemin lähdöstä, mutta pois päästäminen on rakkauden teko vaikka se sattuukin kovasti. Voimia suruun. Hurjan kauniita kukkakuvia mökkiparatiisistanne.

Maarit / Rosanpunaista kultaa kirjoitti...

Ihastuttava puutarha.
Voimia ikävään.

Huopalintu kirjoitti...

Kiitos Ilona, Vanha virsi, Cheri ja Maarit

Nurkkalintu kirjoitti...

Lämmin osanottoni. Seemi oli suloinen kisuliini <3
Voimia surun ja ikävän keskelle.
((halaus))

Huopalintu kirjoitti...

Nurkkalintu, kiitos.

Piri kirjoitti...

Lämmin halaus.

Nan kirjoitti...

Onpa surullista, osanotto ja iso halaus <3

Herne kirjoitti...

Voi Trina!
Sinulla on Sydän suru Seemistä.
Sen pienen pyyteettömän olennon
jaetusta rakkaudesta ja ilosta.


Se pieni Ihana karvatti asuu
kuitenkin Sinun verkkokalvojesi takana
muistilokeroissa! Ja kun jaksat, saat
sille jutella ja ja sen touhuille hymyillä!
Seemi muutti näkymättömään maailmaan,
jossa ei ole diabetestä eikä syöpää!

Siellä se nyt yhdessä kehrää lajitoveriensa
kanssa ja nauttii oikeista kissanpäivistä,
samalla ne laiskan iloisesti kurkkivat
Rakkaittensa muistilokeroista!

Sydän- Lämpöisiin myötätuntoajatuksiini Sinut käärin ♥

Huopalintu kirjoitti...

Piri, Nan ja Herne, kiitos.

Menetin rakkaan ystävän, kuinka eläimestä voikaan tulla niin hyvä ystävä. Ikävä on suuri ja mietin vieläkö kphtaamme jossain rajan takana, voisiko se olla mahdollista?