lauantai 30. tammikuuta 2016

Kukat tuovat iloa


Miten voikaan yksi ruukullinen kukkia tuoda hyvän mielen. Ihastuin vuosi sitten huone-esikkoon, kun se kukki noin puolen vuoden ajan ja toipui aina uudestaan, kun pääsi mökkireissujen aikana kotona kuivumaan. Nyt onnekseni löysin aivan sattumalta kaupasta uuden huone-esikon. Kasvista olivat kukat jo osittain kuihtuneet, mutta tiedän, että se tekee pian uusia nuppuja. En raaskinut ottaa sitä edes pois muovikääreestä kuvaa varten, kun kasvi oli siinä kuin pussillinen karkkia silmilleni. Sain myös selville, että tuo pussin kyljessä oleva 'touch me' viittaa siihen, että huone-esikkoa on kehitetty siihen suuntaan, että sen lehtien koskettelu ei aiheuta enää niin pajon iho-oireita. No, minua kasvi kosketti sydämestä suloisuudellaan.

Löysin taas kirpputorilta kukkiin liittyvän runo-/ajatelmakirjasen. Lumoavaa, miten vuosisatojen ajan ovat kukat koskettaneet ihmisiä aivan yhtä paljon kuin nytkin. Poimin muutama ajatuksen kirjasta:

Intohimosta kukkiin

Sitä ken on syntynyt kultalusikka suussaan,
pidetään tavallisesti onnenpoikana, mutta
hänen hyvä tuurinsa on pientä verrattuna sellaisen
onnekkaan kuolevaisen osaan, joka tulee tähän
maailmaan täynnä intohimoa kukkiin.
Chelia Thaxter (1800-luku)
 *
Sielun lepoa

Kukilla...on salaperäinen ja herkkävireinen
vaikutus tunteisiin, hieman samansukuinen
kuin joillakin musiikin piirteillä.
Ne laukaisevat jännityksiä.
Ne norjistavat mielen luutumia.
Henry Ward Beecher (1800-luku)
*
Kukkia! Kukkia!

Ne elävät keskellä autiomaata.
Ne verhoavat sodan arvet.
Ne tarjoavat lohtua epätoivoiselle.
Ne tuovat toivoa vääryyttä kärsineille ja sairaille.
Ne lohduttavat surevaa.
Ne tuovat perille tervehdyksemme.
Ne sulostuttavat kaupunkipihaa ja
lähiöpuutarhaa.
Ne uhmaavat koneita.
Ne ovat valoja pimeydessä.
Ne ovat toivo uudesta.
Ne ovat elämää.
Pam Brown

7 kommenttia:

Irmastiina Ruusukummusta kirjoitti...

Olen onnellinen, että sain syntymälahjaksi intohimon kukkiin, enkä syntynyt kultalusikka suussa..:)

Huopalintu kirjoitti...

Irmastiina, samoin :)

Mantelilaakson Susanna kirjoitti...

Intohimosta kukkiin...kuinka osuvaa!!
Ihana kirjanen!
Esikot ovat hyvin viehättäviä!

Tarja kirjoitti...

Osuvia ajatelmia. Intohimoahan sen täytyy olla, kun niiden kanssa jaksaa puuhata ja vaalia. Kukkaisaa viikonloppua!

Huopalintu kirjoitti...

Susanna, kukat eivät jätä kylmäksi. Olen ihastunut kukkien lisäksi noihin kukkarunokirjoihin.
Tarja, kiitos samoin. Kukkaisan kaunista ja ihastuttavaa viikonloppua.

Pirjo kirjoitti...

Kaunis!

Navettapiika kirjoitti...

Ihana pari, orkkireea ja esikko.