perjantai 23. lokakuuta 2015

Ennen sadetta

Vesi on tyyni
Kolea tunnelma, jotain on pinnan alla
Särmikkäät liitoskohdat
Sotkua 
Kuonaa kertyy
Värikästä, taipumista
Sopuisasti yhdessä

Näin voi käydä, kun kuvaa tunteella. Nimittäin eräänä päivänä, yhden ikävän tapahtumaketjun jälkeen, lähdin tuulettumaan ulos luontoon kameran kanssa. Kyynel oli vielä silmäkulmassa ja tunteet vereslihalla, mutta nopeasti kuitenkin unohdin tapahtuneen, kun kaikki oli päättynyt kuitenkin lopulta hyvin. Kuljin järven rantaa ja kuvailin kameralla kaikenlaista, mielestäni kuitenkin monia itselleni epätavallisia kuvauskohteita. Myöhemmin illalla katselin kuvia ja huomasin, että olin oikeastaan kuvannut päivän tapahtumat kuviini luonnon kautta. En ollut kuvaushetkellä ollenkaan ollut tietoinen asiasta. Olin vain keskittynyt katselemaan luontoa, aistimaan näkemääni. Olin yllättynyt ja vaikuttunut, kun aikaisemmin en ole huomannut mitään vastaavaa. Oikeastaan aika hieno kokemus, jos voi käsitellä tunteitaan kuvaamalla, samalla tavalla kuin kirjoittamalla, laulamalla tai jollain muulla taiteen, liikunnan tai toiminnan kautta. Oletko sinä kokenut jotain vastaavaa, että fiilis tai päivän kokemukset ovat heijastuneet kuviin?

Mukavaa viikonloppua!

4 kommenttia:

  1. Hienoja "tunnekuvia". Uskon, että kaikella taiteella on tunteita käsittelevä & jäsentelevä vaikutus - eli myös valokuvilla. Kyllä tunteet ovat ohjanneet minuakin kuvatessa tai maalatessa.

    VastaaPoista
  2. Ninnu, kiva kuulla, että koet samoin :)

    VastaaPoista
  3. Oli mukava lukea kuviesi taustaa, sillä on mielestäni kuviin suuri merkitys. Uskon myös, että kuvaaminen on oiva keino tunteiden purkamiseen ja käsittelyyn. Olen itsekin sitä varmasti tehnyt vaikken usein niin kovin tietoisesti. Nyt kun ajattelen asiaa, uskon tehneeni tuota paljon aiemmassa blogissani.

    Ollessani voimakkaassa tunnetilassa kuvatessani olen nähnyt jälkikäteen kuvistani, että tunteet näkyvät niissä selvästi. Kuvatessa on ollut kyyneleet silmissä, samoin kuvia koneelta katsoessa - suru näkyi kuvissa minulle aivan selkeänä. Jos tunteitaan voi kuvaamalla purkaa, se voi tuntua hyvin terapeuttiselta.

    Hienoa, että nostit asian esiin.

    VastaaPoista
  4. Nainen kuvastimessa, kiitos kun kerroit omista kokemuksistasi, on hyvä kuulla, että muillakin on samanlaisia kokemuksia ja ajatuksia, sillä helposti tulee sellainen olo, että ihmiset eivät ymmärrä ja pitävät hieman outonakin ehkä tällaista. Suomessa tunteet ovat jonkinlainen tabu ja itsellekkin olleet vähän pelottavakin ja vaikea asia. Olen kuitenkin huomannut, että omiin tunteisiin voi kuvausprosessin aikana saada yhteyden, mikä on ollut hyvä asia, kun joskus olen lukossa tunteiden kanssa.

    VastaaPoista