torstai 25. kesäkuuta 2015

Syreenit



























Ihailin juhannuksena lapsuudenkotini pihalla kukoistavia syreenejä. Meidän mökilläkin niitä kasvaa, mutta jostain syystä ne ovat honteloita ja huonovointisia, eivätkä kuki kunnolla. Olenkin leikannut niitä muutaman vuoden aikana runsaalla kädellä, jos vaikka uusiutuisivat. Tuhkaakin olen ripotellut keväisin juurelle, kun maa on aika hapanta. Nyt syreenit näyttäisivät voivan hiukan paremmin, täytyy seurata tilannetta. Niiden hävittäminen ja käsin pois kaivaminen on niin suuritöinen urakka, että aivan helposti siihen en ryhdy. Kun olisi se pieni kaivinkone; kuinka paljon sille olisikaan käyttöä meidän puutarhassa...

8 kommenttia:

  1. Syreenit kukkivat kauniisti. Edellisessä postauksessa oli ihanasti keskikesän tunnelma aistittavissa.

    VastaaPoista
  2. Ihania kukkakuvia syreeneistä. Meidän kukkii parhaillaan, mutta eipä tuonne sateeseen ole tullut mentyä sitä ihailemaan. Ihan vaan ikkunasta katsellut.

    VastaaPoista
  3. I love lilac! And these are beautiful!!!

    VastaaPoista
  4. Kauniita syreenejä! Meilläkin ilahduttivat omamme kauneudellaan ja tuoksullaan. Nyt ne aljavat lopetella kukintaansa.

    VastaaPoista
  5. Moi kaikki! Syreenit ovat kukkineet nyt tavallista pidempään, se hyvä puoli viileissä säissä on. Tervetuloa mukaan lukijaksi Timi ja Ninnu! Welcome Timi!

    VastaaPoista
  6. Siinäpä oiva joululahjatoive: kaivinkone puutarhaa varten ;-) Ehkä silti löytyy jokin helpompikin ratkaisu :-)

    VastaaPoista
  7. Hei, Parikymmentä vuotta sitten kun muutimme nykyiseen taloomme, äitini antoi meille lapsuudenkotini pihamaalta syreenin alun. Istutuimme sen etupihalle ja siellä se ei menestynyt, mutta silti, kun leikkasimme sen kerran ihan maan tasalle, sieltä se silti ponnisti vielä päivän valoon. Mutta sitten... toissa kesänä siirsimme sen matalan kitukkeen takapihalle lettuliiterimme kupeeseen ajatellen, että olepas sitten siinä. Ja mitä tapahtui? Syreeni kiitti uudesta paikastaan niin, että se kasvoi ja kasvoi ja on taas kukkasia pullollaan, eikä lettuliiterissämme tuoksu enää vain vastapaistetut letut!

    VastaaPoista
  8. Susanna, lahja kyllä kelpaisi, mutta on aika mahdoton toive. :)
    Nätti rätti, kiva tarina sinun syreenillä. Meidän mökkisyreenejä on metritolkulla, joten paikan vaihdos on mahdotonta. Joku pensas kasvaa kyllä eri kohdassa ja voi paremmin.

    VastaaPoista