sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Joulun alla

 
Kisumisu nautiskelee taas hyrinän kera kauranversoja. Ihmisemo tietysti kylvää uusia viikottain. Uuteen väliaikaiskotiin kisu on alkanut vähitellen sopeutua. Kerrostalon äänet ovat hänelle uutta. Alkuun piti aina rynnätä eteiseen, kun joku naapuri tai postinkantaja rymisteli rappukäytävässä. Rappukäytävän äänet pelottavat sen verran paljon, ettei kissaa ole ulkoilu kiinostanut lainkaan. Alkuun kisu tuntui kysyvän, että milloin me lähdetään täältä kotiin. Kun ymmärtäisi, ettei me täällä asuta (toivottavasti) kauan, vain väliaikaisesti ja että mökillekkin vielä pääsee, kunhan kevät taas koittaa.
 
Kävi niin, että joulukamat meni muuton yhteydessä mökille. Olkoon siellä, nyt ei jaksa ajatella joulua. Ei kovin ole joulufiilis ollut muutenkaan. Eipä sitä näin aikuisena ole enää pakko vouhottaa joulun perään.  Jouluvieraita tosin on tulossa käymään, joten jotain sapuskaa on laitettava.
Tänään kävin rannassa kuuntelemassa, miten jäähileet helisivät vedessä. Auringosta näkyi kapea aavistus horisontissa.
Vähitellen pääsee ottamaan jääkuvia. Kivaa!

3 kommenttia:

pekka paiva kirjoitti...

Oikun on sinisen kuultava kuva viimeisenä!

Ilona Winebridge kirjoitti...

ymmärrän täysin Kisumisun aatokset. kaipa kisujenkin koti on siellä missä emäntänsä on, vaik sanotaankin, et kissat kiintyvät enempi paikkoihin kuin ihmisiin...
olet saanut nauttia kauniista sinisestä hetkestä kävelyretkelläsi. joulu tulee ilman sen suurempia höösäyksiä ja ulkoisia koristeita, sydämen joulu se merkityksellisin kuten K-H laulaa.
rauhallista Joulun odotusta Sinulle:))

Huopalintu kirjoitti...

Pekka, nyt saadaan nauttia sinisistä hetkistä, näitä ei ole kesällä.

Ilona W., kissat stressaantuvat paljon muutoksista, mutta tärkeintä lienee, että rutiinit ja tutut ihmiset edes säilyvät. Kiitos lohdullisista joulunodotussanoistasi ja leppoisaa joulun odotusta sinullekkin.