sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Uutta kohti




Kävin katselemassa uutta kotipaikkaamme meren äärellä. Pidän joesta. Joet ovat viehättäviä ja kiehtovia. Olen kasvanut lapsesta aikuisuuteen avarien ja kirkasvetisten järvien keskellä, järvet ovat osa rakasta sielunmaisemaani. Meri on kuitenkin ollut aina vesistöistä se, jonka rannalle kaipaan eniten. Rannikolla kulkiessani olen aina halunnut nähdä meren. Tähtitaivasta katsellessa voi kokea hieman samaa tunnetta kuin aavaa merta tähystellessä. Koskaan en ole kuitenkaan tohtinut haaveilla asuvani meren rannalla. Nyt kuitenkin, aivankuin puolivahingossa saimme väliaikaisasunnon meren tuntumasta.

8 kommenttia:

Susanna kirjoitti...

Onneksi olkoon upean uuden kotipaikan johdosta!

Nan kirjoitti...

Kuulostaa kiinnostavalta! Mukavaa, että pääset kokemaan meren. Minulle meri on varsin vieras asia.

mustakissa kirjoitti...

Kuulostaa mukavalta. Itse olen aina asunut lähellä merta, enkä voisi kuvitella asuvani sisämaassa. Meressä on sitä jotain, sen tyyneys ja myrskyt - oi sitä ei voi kuvailla. Merellä on minuun suuri vaikutus. Sen rannalla käyn murehtimassa ja iloitsemassa.
Onnea uusiin tuuliin<3

Stiina kirjoitti...

Vaikuttaa kutsuvalle ; ) Maisema kodin lähellä on aina tosi tärkeä. Mun seuraava koti löytyi saaresta.

Huopalintu kirjoitti...

Susanna, kiitos. Uusi elämänvaihe on edessä.

Nan, samoin, ei ole meri minullekkaan tuttu. Veden läheisyys kuitenkin aina tuntuu hyvältä.

Mustakissa, kiitos. Oikein odotan, että pääsen iltaisin katsomaan sataman valoja ja auringonlaskuja meren rantaan.

Stiina, saari asuinpaikkana kuulostaa viehättävältä. Onnea uuteen kotipaikkaan sinulle myös.




Marikki kirjoitti...

Onnea!!♥ Ihana kuulla!!:))

Ilona Winebridge kirjoitti...

onnea uuteen kotiin. tuntui niin tutulta, itsekin olen lähtöisin järvi suomesta, nyt asumme vain muutaman kilometrin päässä merestä, joelle on vain pari sataa metriä. pidän kovasti tuosta törmää tukevasta paalutuskuvasta!

Huopalintu kirjoitti...

Marikki ja Ilona, kiitos.