perjantai 31. toukokuuta 2013

Toukokuun viimeinen












Päivän töistä ryytyneenä mietin jaksanko lähteä ulos luontoon. Kovasti teki mieli kunnolla metsään, peltojen reunoille, poluille ja joen rantaan. Ulkoilut ovat olleet viimeaikoina sellaisia taajamaliikkumisia ja kissan kanssa rakennetuilla piha-alueilla kuljeksimisia. Onneksi sain otettua itseäni niskasta kiinni, sillä kyllä kannatti taas lähteä tuonne hieman villimpään ympäristöön. Luonto on ihmeellisen voimaannuttava ja virkistävä ympäristö. Olen monesti ennenkin huomannut, että päänsäryt, väsymykset ja ikävät ajatukset katoavat, kun antautuu luonnon kauneuden ja ihmeiden vietäväksi.

Kurjenpolvet ja koiranputketkin jo kukkivat kesäisesti. Säikytin yhden pupuparan päiväunilta, se pökäsi karkuun ja jäi kököttämään keskelle peltoa.  Onneksi kissa ei ollut mukana, sillä se lähtee salamana juoksemaan jänisten perään.

Huom! Pakko mainita, että tuo eka kuva ei ole kuvankäsittelyllä muokattu, siinä on luonnostaan aivan omituinen tunnelma ja sävy.

Mukavaa viikonloppua jokaiselle.

6 kommenttia:

  1. Loistavia kuvia! Luonto antaa aina muuta ajateltavaa...

    VastaaPoista
  2. Luonto lääkitsee.
    Hurmaa ja huumaa
    elämisen iloksi
    vanhan muorinkin!

    Aivan ihania kuvauksia!
    Jänis-kuva superupea,
    kuin myös kukat ja Ötökät!
    ♥-kesäterveisin/H

    VastaaPoista
  3. Ensimmäinen kuvasi on todellakin taianomainen. Aivan upeita otoksia, kaikki muutkin.

    VastaaPoista
  4. Intianminttu, ja luonto on kaikille tarjolla ja vielä aivan ilmainen paikka :)

    Herne, oikein ihanaa kesää sinulle :)

    Sanne, luonto on ihmemaailma :)

    VastaaPoista
  5. Hienoja kuvia! Annoin blogillesi tunnustuksen ja sen yhteydessä pienen haasteen osoitteessa http://esalonen.blogspot.fi/2013/06/liebster-blog-5x5.html. Haasteeseen ei toki tarvitse vastata.

    VastaaPoista
  6. E. Salonen, kiitos. Käyn tutustumassa haasteeseen, kunhan palaan mökiltä.

    VastaaPoista