perjantai 31. joulukuuta 2010

Valosydämin uuteen vuoteen


Uuden vuoden kynnyksellä

Uskallatko toivoa, unelmoida?
Toivotaan hiukan yhdessä.
Toivotaan tulevaan vuoteen hetkiä
kokea elämän merkityksellisyys.
Elämään tarkoituksen hiveniä.

Yhteyttä ajatusten tai sanatonta, kanssa toisten ihmisten.
Olla edes hetken verran
tuomassa valoa, toivoa, lohdutusta pimeään maailmaan.
Uskallusta kohdata elämän mielettömyyden ja kauneuden keskellä,
aidosti, ihmisenä.
Jakaa tämä elämän retki ja polku, edes yhden mutkan, laakson, tai askelen verran.

Ja että löytyisi elämän arvo, se että riittää ihmisenä olla sellaisenaan.
Ettei tarvitse olla enemmän ja parempi.
Ettei tarvitse jaksaa soutaa koko merta, että riittää pienenkin puron ylitys.

Toivotaan aavistusta elämää suuremmasta,
luottamusta että elämäämme kannatellaan.

maanantai 27. joulukuuta 2010

Onkos tullut kesä, nyt talven keskelle...



Pitkästä aikaa olen mukana Värikollaasi-haasteessa. Etsiskelin haasteen värejä kuvatiedostosta ja ajauduin kesäisiin tunnelmiin. En tiedä vaikuttiko kuvavalintoihin alitajunnassa pyörivät asiat. Olen hiukan ohimennen ajatellut ensi kesää, lähinnä töiden näkökulmasta. Pätkätyöläisen kun pitää aina olla miettimässä, että mitä työtä, missä ja milloin seuraavaksi. Lisäksi olen lueskellut viimeaikoina lapsuuteni ja nuoruuteni kotipaikkakunnan sanomalehteä, jonka isä on minulle tilannut. Tuo kajakki-vesikuva kun on niistä lapsuuteni maisemista. Hiukan nyt mielessä kaihertaa, kun tiedän, että muut sisarukseni ja vanhempani viettivät yhdessä joulua siellä, enkä päässyt mukaan. Taitaa olla hiukan ikävä savonmaalle. Tämä kollaasin tekohan on oikeaa kuvaterapiaa!

perjantai 24. joulukuuta 2010

Rauhaisaa Joulunaikaa!








Haluan toivottaa vielä kerran oikein mukavaa Joulua kaikille tämän minulle rakkaan runon myötä. Blogini hiljenee nyt viettämään joulua.

Hiljene maa

H
iljene, työ!
Maan yli kaartuvi jouluyö.

Syttyvät ylhäällä tähtien valot,
loistavat juhlaa taivahan talot
Linnunratojen tuohuksin,
tuhansin, korkein, kirkkahin.
Hiljene, työ!

Hiljene, maa!
Kuuntele taivaan sanomaa.

Enkelten kuorot ja kantelet pauhaa
anteeksiantoa, riemua, rauhaa
ylitse tuskien, taistojen,
lävitse murheen kyynelten.

Hiljene maa!

Hiljeten lyö
sydän, sua kutsuvi nyt pyhä yö.
Isä on rientänyt valosta vastaan
eksyvää, kärsivää, kadonnutta lastaan,
sinua kohti Pojassaan
ikuista, suurta rakkauttaan
sydämensä lyö.

-Lauri Pohjanpää-

torstai 23. joulukuuta 2010

Jouluaattona


Tänään keskityn sohvalla makailuun ja kinkun paistamiseen. Onneksi kaikki vähäiset jouluvalmistelumme on tehty ajoissa, niin sairastelukaan ei enää haittaa. Normaalisti olen koristellut kuusen vasta aattona, mutta kun alkuviikosta huomasin, että flunssa taitaa olla tulossa, kiirehdin asiaa. Muuta joulukoristetta ei mielestäni tarvitse ollakkaan, eikä mahdukkaan meidän pieneen majaamme. Joulukuusi ja kynttilät tuovat joulun tunnelman.

Kiitos joulun toivotuksista. Hyvää Joulua!

Hiljaa sataa hiutaleita viherkasveihin




Viherkasvini kärsivät talven pimeimmästä ajasta, niinkuin varmaan monella muullakin. Kuivuneita ja riutuneita lehtiä voisi vähän koristella. Yhden lahjaksi saamani hiutaleen pistin tuohon malliksi, mutta kunhan vaan jaksan (flunssan kourissa ollessa sohvan pohja houkuttaa enemmän kuin pystyssä keikkuminen), aion koristella isoimmat viherkasvini itse tehdyillä, virkatuilla hiutaleilla. Muita joulukkia meillä ei nyt juuri olekkaan, kun en ole nyt hyasinttikauppaan päässyt. Vanhan joulutähden joudun heittämään pois kun olen onnistunut riuduttamaan sen jo ennen joulua. Yleensähän niitä ei saa tapettua edes pääsiäiseksi.

Niille, jotka lähtevät netin äärestä pois joulun viettoon toivottelen Hyvää Joulua, mutta aion itse palata tänne vielä lähipäivinäkin, sillä kotioven ulkopuolelle en aio moneen päivään nuhaista nenääni pistää. Joulukin sujuu rauhaisasti kotosalla pääosin kaksin kissan kanssa, kun mies on töissä. Painun tästä takaisin lämpimän ja pehmoisen kissan viereen sohvalle kirjaa lukemaan ja glögiä siemailemaan. Jospa jaksaisi illalla hiukan siistiä kämppää ja laittaa jouluisempia liinoja pöydälle. Mukavaa joulun odotusta!

lauantai 18. joulukuuta 2010

Pipareiden aikaan

Tänä viikonloppuna taitavat uunien luukut kopista kiivainta tahtia. Itse ajattelin tehdä joulupullakranssin ja ehkä myös pipareita.


Alla oleva piparimaatila on Mäntsälän Saaren kartanon oppilaitoksella vuosittain pidettävästä Joulumaa-tapahtumasta vuodelta 2009.



Joulu kuulostaa kulkuselta
Joulu tuntuu pumpulilta
Joulu maistuu piparilta
tai namuselta
tai mantelilta.

Joulu näyttää tähtöseltä
Joulu näyttää kynttilältä
Joulu tuoksuu vihreältä
tai punaiselta
tai ruskealta.

Sillä joulukuusi on vihreä
ja kuusen oksan kätkössä
on piparipossun seurana
kirkkaanpunainen omena.

-Kaarina Helakisa-

Talvi Osa 7



perjantai 17. joulukuuta 2010

Talvi Osa 6




Kuulen salaa kahden naisen keskustelun. Toinen kertoo, kuinka hän ei ole kahtena vapaapäivänä poistunut kotoa ollenkaan, koska ulkona on liian kylmä. Pakkasta oli -13 astetta.

Työpaikan taukohuoneessa on ikkunat. Ihmiset säätävät kaihtimia niin ettei himmeänä paistava aurinko näy, suurin osa menee istumaan kauaksi ikkunasta, selkä ikkunaan päin. Näistä ihmisistä suurin osa tulee töihin pimeällä ja lähtee töistä pimeällä.

torstai 16. joulukuuta 2010

Talvi osa 5


keskiviikko 15. joulukuuta 2010

Talvi Osa 4



tiistai 14. joulukuuta 2010

Talvi Osa 3


maanantai 13. joulukuuta 2010

Talvi Osa 2


sunnuntai 12. joulukuuta 2010

Talvi Osa 1


perjantai 10. joulukuuta 2010

* * *




Kovin vähäiseksi ovat askartelut tänä vuonna joulun alla jääneet, vaikka talven tulo ja joulukausi aina innoittaa jotain näpertelemään. Aikaa ja voimia ei ole nyt ollut rakkaalle askarteluharrastukselle. Vanhaan koivuiseen kranssinpohjaan sentään sain vaihdettua talvisemmat koristukset pienestä spray-maalatusta käpykranssista ja pitsinauhasta. Käytän vanhoja kransseja aina uudelleen ja uudelleen, vaihtamalla eri vuoden aikoihin sopivia koristeita. Yllä olevat rautalankahärpäkkeet olen tehnyt jonain menneenä talvena.

keskiviikko 8. joulukuuta 2010

Kisumisun kuulumiset


Keittiön ikkunassa on hyvä tähystyspaikka. Ihmisemo viettää näköjään kesäaikaa, kun kesäverhoja pitää. Ei ole kuulemma ehtinyt hommaamaan sopivampia verhoja uuteen asuntoon. Se ei minua hetkauta, pääasia etteivät nuo liehukkeet estä näkyvyyttä pihalle.

Välillä väsyttää.

Pöydälläkin voi nukkua.

Palloa on kiva kanniskella eri paikkoihin. Tällä kertaa piti kokeilla kelluuko pyöryläinen juomakupissa. Hyvin kelluu!

Ne kivat vanhukset, jotka käyvät välillä kylässä, tuovat aina mukavia juttuja tullessaan. Tällä kertaa sain rapisevan tunnelin.

Tunnelin suulla on kiva vaania ja tehdä yllätyshyökkäyksiä ohi kulkevien ihmisten nilkkoihin. Ihmisemon mielestä tuo ei ole kovin kaunis sisustuselementti, mutta se sietää tunnelia, koska tykkään siitä niin paljon.

maanantai 6. joulukuuta 2010

Kotimaa


Hyvää itsenäisyyspäivää!

Tämä maa
tämä pohjoinen
miten tuoksuukaan havumetsiltä
hiirenkorvakoivuilta
suopursuilta vanamoilta

miten maistuu rukiiselta leivältä
lakkasoilta lähdevedeltä
ja kyyneliltä
ja kyyneliltä
surun ja ilon

Tämä maa
tämä pohjoinen
miten siniseltä se näyttää
järvenselkien nuotiosavujen

isäni silmien siniseltä
tuomenkukkien hankien valkoiselta
havumetsien vihreältä
havumetsien
täynnä unia ja lauluja

Muuta väriä
muuta maata
en tunnusta
vain tämän
vain tämän

-Maaria Leinonen-


Nämä kappaleet ovat lähellä sydäntäni ja tulevat nyt mieleeni itsenäisyyspäivänä.
"Täällä pohjantähden alla" -kappaleita, eri sävelillä ja sanoituksilla:
Tapio Rautavaara: Täällä pohjantähden alla
Petri Laaksonen: Täällä pohjantähden alla
Sons de la vie: Täällä pohjan tähden alla